Miten käsityksemme maailman hyvyydestä vaikuttaa luottamukseemme?: Uskomus hyvään maailmaan ja luottamus muita ihmisiä ja yhteiskunnan instituutioita kohtaan
Korkeakoski, Pinja (2025)
Korkeakoski, Pinja
2025
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2025-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025120611315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025120611315
Tiivistelmä
Luottamus on tärkeä osa yhteiskuntaa ja sen toimintaa. Sen on todettu olevan yhteydessä muun muassa vähempään korruptioon, korkeampaan talouskasvuun sekä yksilötasolla parempaan itsearvioituun terveyteen ja onnellisuuteen. Näkökulmia sille, mistä luottamus kumpuaa, on esitetty monia. Tämän sosiaalipsykologisen pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, vaikuttaako näkemys maailman hyvyydestä siihen, missä määrin yksilö luottaa muihin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin.
Tutkielmassa selvitettiin paitsi hyvän maailman uskomuksen yhteyksiä luottamuksen eri lajeihin, myös sosiodemografisten tekijöiden yhteyksiä hyvän maailman uskomukseen. Tutkielman tutkimuskysymyksinä ovat: 1) Miten hyvän maailman uskomus on yhteydessä luottamukseen muita ihmisiä, Internetissä tavattuja ihmisiä ja yhteiskunnan eri instituutioita kohtaan? ja 2) Miten sukupuoli, ikä, bruttotulot ja koulutustaso ovat yhteydessä hyvän maailman uskomukseen? Luottamusta tarkasteltiin yleistetyn ja institutionaalisen luottamuksen näkökulmista. Yleistynyt luottamus kohdistuu itselle tuntemattomiin ihmisiin ja institutionaalinen luottamus taas yhteiskunnan eri instituutioihin. Hyvän maailman uskomus kuuluu niin sanottuihin perusmaailmanuskomuksiin, ja se kuvaa yksinkertaistettuna sitä, missä määrin henkilö uskoo maailman yleisesti ottaen olevan hyvä. Tutkielmassa oletettiin luottamuksen psykologisen perustaa mukaillen, että uskomus hyvään maailmaan lisää luottamusta sekä muihin ihmisiin että yhteiskunnan instituutioihin.
Tutkielmassa käytettiin Tampereen yliopiston Self & Technology -tutkimushankkeen poikkileikkausaineistoa vuodelta 2022. Aineisto koostui 18–75-vuotiaista suomalaisista vastaajista (N = 1541, naisia 49 %). Tutkimushypoteesit rekisteröitiin Open Science Framework -sivustolle ennen aineiston vastaanottamista. Analyysimenetelmänä hyödynnettiin robustia lineaarista regressiota. Analyysissa muodostettiin neljä eri regressiomallia, joista kolmessa ensimmäisessä tarkasteltiin hyvän maailman uskomuksen yhteyksiä luottamuksen eri lajeihin ja neljännessä sosiodemografisten tekijöiden yhteyksiä tähän uskomukseen.
Tulosten mukaan hyvän maailman uskomus oli positiivisesti yhteydessä kaikkiin tarkasteltuihin luottamuksen lajeihin. Vahvin yhteys havaittiin hyvän maailman uskomuksen ja institutionaalisen luottamuksen välillä. Huomattavaa on, että hyvän maailman uskomuksen ja luottamuksen Internetissä tavattuja ihmisiä kohtaan välillä yhteys oli merkittävästi heikompi kuin kahdessa muussa mallissa. Lisäksi huomattiin, että sosiodemografiset tekijät indikoivat vain heikosti tai ei yhtään hyvän maailman uskomusta. Sosiodemografisista tekijöistä vanhempi ikä ja suuremmat bruttotulot olivat tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä hyvän maailman uskomukseen niiden selittäessä kuitenkin vain hyvin pienen osan uskomuksesta. Tulokset syventävät ymmärrystä hyvän maailman uskomuksesta sekä sen merkityksestä luottamuksen rakentumisessa.
Tutkielmassa selvitettiin paitsi hyvän maailman uskomuksen yhteyksiä luottamuksen eri lajeihin, myös sosiodemografisten tekijöiden yhteyksiä hyvän maailman uskomukseen. Tutkielman tutkimuskysymyksinä ovat: 1) Miten hyvän maailman uskomus on yhteydessä luottamukseen muita ihmisiä, Internetissä tavattuja ihmisiä ja yhteiskunnan eri instituutioita kohtaan? ja 2) Miten sukupuoli, ikä, bruttotulot ja koulutustaso ovat yhteydessä hyvän maailman uskomukseen? Luottamusta tarkasteltiin yleistetyn ja institutionaalisen luottamuksen näkökulmista. Yleistynyt luottamus kohdistuu itselle tuntemattomiin ihmisiin ja institutionaalinen luottamus taas yhteiskunnan eri instituutioihin. Hyvän maailman uskomus kuuluu niin sanottuihin perusmaailmanuskomuksiin, ja se kuvaa yksinkertaistettuna sitä, missä määrin henkilö uskoo maailman yleisesti ottaen olevan hyvä. Tutkielmassa oletettiin luottamuksen psykologisen perustaa mukaillen, että uskomus hyvään maailmaan lisää luottamusta sekä muihin ihmisiin että yhteiskunnan instituutioihin.
Tutkielmassa käytettiin Tampereen yliopiston Self & Technology -tutkimushankkeen poikkileikkausaineistoa vuodelta 2022. Aineisto koostui 18–75-vuotiaista suomalaisista vastaajista (N = 1541, naisia 49 %). Tutkimushypoteesit rekisteröitiin Open Science Framework -sivustolle ennen aineiston vastaanottamista. Analyysimenetelmänä hyödynnettiin robustia lineaarista regressiota. Analyysissa muodostettiin neljä eri regressiomallia, joista kolmessa ensimmäisessä tarkasteltiin hyvän maailman uskomuksen yhteyksiä luottamuksen eri lajeihin ja neljännessä sosiodemografisten tekijöiden yhteyksiä tähän uskomukseen.
Tulosten mukaan hyvän maailman uskomus oli positiivisesti yhteydessä kaikkiin tarkasteltuihin luottamuksen lajeihin. Vahvin yhteys havaittiin hyvän maailman uskomuksen ja institutionaalisen luottamuksen välillä. Huomattavaa on, että hyvän maailman uskomuksen ja luottamuksen Internetissä tavattuja ihmisiä kohtaan välillä yhteys oli merkittävästi heikompi kuin kahdessa muussa mallissa. Lisäksi huomattiin, että sosiodemografiset tekijät indikoivat vain heikosti tai ei yhtään hyvän maailman uskomusta. Sosiodemografisista tekijöistä vanhempi ikä ja suuremmat bruttotulot olivat tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä hyvän maailman uskomukseen niiden selittäessä kuitenkin vain hyvin pienen osan uskomuksesta. Tulokset syventävät ymmärrystä hyvän maailman uskomuksesta sekä sen merkityksestä luottamuksen rakentumisessa.
