NIMBY-ilmiön näyttäytyminen urheilurakentamisessa : Case Oulun jalkapallostadion
Kaisto, Eero (2025)
2025
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025120511300
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025120511300
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka NIMBY-ilmiö ilmenee Oulun jalkapallostadionin tapauksessa. Tutkimus keskittyy tutkimaan tapaustutkimuksen kautta Oulun uuden jalkapallostadionin rakentamisprosessin aikana ilmenevää NIMBY-ilmiötä. Stadion sijaitsee noin 1,5 km päässä Oulun keskustasta Heinäpään urheilukeskuksen alueella. Tutkimuskysymykseni olivat seuraavanlaiset: 1. Miten NIMBY-ilmiö ilmenee Oulun jalkapallostadionin tapauksessa, ja mitä tapaus kertoo osallistumisen, ja julkisen hyväksynnän rooleista? 2. Miten asukkaiden ja muiden toimijoiden näkökulmat eroavat toisistaan hankkeen vaikutusten arvioinnissa?
Aineistona käytettiin 21 media-artikkelia, jotka on julkaistu Kalevassa tai muissa medioissa. Jutuissa käsitellään stadionin rakentamisprosessin eri vaiheita. Tässä tapaustutkimuksessa media-aineistoa analysoitiin teoriaohjautuvan sisällönanalyysin keinoin.
Analyysi osoitti poikkeavia kokemuksia eri osapuolten välillä hyödyistä, ja haitoista. Hyötyihin koettiin kuuluvan esimerkiksi vaikutukset talouteen, elinvoimaan ja positiiviset vaikutukset urheilijoille. Hyötyjen katsottiin vaikuttavan laajalle alueelle. Haittojen katsottiin keskittyvän stadionin lähialueille. Haittoja katsottiin olevan esimerkiksi meluhaitat, liikennemäärien lisääntyminen, ja alueen ympäristön muutokset. Analyysi nosti esiin rakentamisen prosessin haasteita. Näitä oli esimerkiksi rakentamisprosessin uskottavuus, hyväksyttävyyden kokemukset, ja osallisuuden rakentuminen, sekä osallisuusprosessin haasteet. Analyysi nosti esiin, kuinka eri tavoin rakentamisen prosessi voitiin kokea, ja kuinka esimerkiksi tunteet tai henkilöityminen vaikuttavat median kautta julkaistaviin juttuihin. Analyysi nostaa esiin myös kaupungin, ja eri toimijoiden roolia osana rakentamisen prosesseja.
Analyysiosion pohjalta pystyttiin vetämään johtopäätöksiä. Pystyttiin toteamaan, että tapauksessa oli kyse “nimbyilystä”. Lisäksi pystyttiin tunnistamaan, että hyväksyttävyyden kriteerit eivät ole aina samanlaiset, ja ihmiset kokevat hyväksyttävyyden eri tavoin. Tulevien seuraamusten ennustaminen todettiin haasteelliseksi, mikä lisää konfliktien riskiä. Kaupunkien katsottiin pystyvän ehkäisemään rakentamisprosessien ongelmia omalla proaktiivisella toiminnalla, ja vuorovaikuttamalla eri toimijoihin. Valitusprosessit tunnistettiin tärkeäksi osallistumisen keinoksi, mutta todettiin olevan kestämätöntä, että valitusprosessien avulla pystytään viivyttämään hankkeita vuosia.
Aineistona käytettiin 21 media-artikkelia, jotka on julkaistu Kalevassa tai muissa medioissa. Jutuissa käsitellään stadionin rakentamisprosessin eri vaiheita. Tässä tapaustutkimuksessa media-aineistoa analysoitiin teoriaohjautuvan sisällönanalyysin keinoin.
Analyysi osoitti poikkeavia kokemuksia eri osapuolten välillä hyödyistä, ja haitoista. Hyötyihin koettiin kuuluvan esimerkiksi vaikutukset talouteen, elinvoimaan ja positiiviset vaikutukset urheilijoille. Hyötyjen katsottiin vaikuttavan laajalle alueelle. Haittojen katsottiin keskittyvän stadionin lähialueille. Haittoja katsottiin olevan esimerkiksi meluhaitat, liikennemäärien lisääntyminen, ja alueen ympäristön muutokset. Analyysi nosti esiin rakentamisen prosessin haasteita. Näitä oli esimerkiksi rakentamisprosessin uskottavuus, hyväksyttävyyden kokemukset, ja osallisuuden rakentuminen, sekä osallisuusprosessin haasteet. Analyysi nosti esiin, kuinka eri tavoin rakentamisen prosessi voitiin kokea, ja kuinka esimerkiksi tunteet tai henkilöityminen vaikuttavat median kautta julkaistaviin juttuihin. Analyysi nostaa esiin myös kaupungin, ja eri toimijoiden roolia osana rakentamisen prosesseja.
Analyysiosion pohjalta pystyttiin vetämään johtopäätöksiä. Pystyttiin toteamaan, että tapauksessa oli kyse “nimbyilystä”. Lisäksi pystyttiin tunnistamaan, että hyväksyttävyyden kriteerit eivät ole aina samanlaiset, ja ihmiset kokevat hyväksyttävyyden eri tavoin. Tulevien seuraamusten ennustaminen todettiin haasteelliseksi, mikä lisää konfliktien riskiä. Kaupunkien katsottiin pystyvän ehkäisemään rakentamisprosessien ongelmia omalla proaktiivisella toiminnalla, ja vuorovaikuttamalla eri toimijoihin. Valitusprosessit tunnistettiin tärkeäksi osallistumisen keinoksi, mutta todettiin olevan kestämätöntä, että valitusprosessien avulla pystytään viivyttämään hankkeita vuosia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10645]