Lautapelikäännösten käytettävyyden heuristinen arviointi

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan lautapelien suomennoksia käytettävyyden ja käyttäjäkeskeisen kääntämisen näkökulmasta. Lautapelin sääntökirjan ja mahdolliset muut tekstit luettuaan pelaajan tulisi osata pelata peliä ja mielellään myös pystyä opettamaan peli muille pelaajille. Jotta tämä onnistuisi, tulee pelin tekstien olla käytettäviä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, (1) mitkä ovat lautapelikäännösten käytettävyyden keskeisiä osatekijöitä ja (2) miten kääntäjä voi parantaa käännöksen käytettävyyttä heuristisen arvioinnin avulla.

Lautapelikäännösten käytettävyyttä ei ole juurikaan Suomessa tutkittu, joten tämä tutkielma pohjaa muihin tekstien käytettävyyttä käsitteleviin tutkimuksiin, erityisesti käyttäjäkeskeisen kääntämisen sekä käyttöohjeiden tutkimuksiin. Tässä työssä käydään aluksi läpi käytettävyyttä Nielsenin osatekijäjaon kautta. Tarkastelun perusteella lautapelikäännöksille keskeisiä käytettävyyden osatekijöitä näyttäisivät olevan Nielsenin osatekijöiden lisäksi ymmärrettävyys ja opetettavuus. Parhaassa tapauksessa pelin säännöt oppii yhdellä lukemisella niin hyvin, ettei sääntökirjaa tarvitse selata pelatessa ja pelin pystyy opettamaan muille.

Tutkielman aineistona käytetään suomenkielisiä lautapelitekstejä. Tutkielman keskeiset pelit ovat Puerto Rico ja Vasco da Gama, jotka ovat peliharrastajille suunnattuja keskiraskaita lautapelejä. Puerto Ricoa tutkitaan siksi, että se on tunnetuimpia ja menestyneimpiä uusien lautapelien klassikoita ja ensimmäisiä suomeksi julkaistuja harrastajan pelejä. Vasco da Gama on oma käännökseni, jonka olen tehnyt toimeksiantona Lautapelit.fille ja kääntänyt osana tätä tutkielmaprosessia. Puerto Ricon suomennosta tutkitaan kolmen eri heuristiikkalistan avulla ja samalla etsitään lautapeleille ominaisia heuristiikkoja. Tämän analyysin perusteella laaditaan alustava lautapelikääntämisen heuristiikkalista. Tämän listan toimivuutta arvioidaan käytännössä Vasco da Gamaa kääntäessä. Valmis peli testautetaan vielä koepelaajilla ja myös tästä saadun palautteen perusteella muokataan heuristiikkalistaa.

Tämän analyysin perusteella näyttää siltä, että kääntäjällä on mahdollisuus vaikuttaa käytettävyyteen joidenkin osatekijöiden osalta enemmän, joidenkin vähemmän, mutta ainakin tässä työssä laadittu heuristiikkalista vaikuttaa auttavan löytämään käytettävyysongelmia ja sitä kautta parantamaan käännösten käytettävyyttä käsitellyssä pelityypissä. Antamalla heuristiikat pelikääntäjien ja julkaisijoiden käyttöön voisi saada tähän vahvistusta. Jatkotutkimuksena hedelmällistä olisi tutkia myös heuristiikkojen käyttöä erilaisissa peleissä, esimerkiksi lastenpeleissä, perhepeleissä tai digitaalisten lautapelisovellusten lokalisoinnissa.