"Miten nuorille voi tapahtua sellaista tällaisella paikalla": Sivulliset tunteiden tulkkeina Kalajoen hukkumiskuolemien uutisoinnissa
Aalto, Saara (2025)
2025
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025120411267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025120411267
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen sivullisten tunteita ja onnettomuusuutisointia Kalajoen hukkumiskuolemista kesältä 2025. Tarkastelukohteena ovat Ylen ja Iltalehden verkkoartikkelit.
Tunteista on tullut osa journalismia, vaikka niiden läsnäoloa on pidetty uhkana normatiivisesti oikeana pidetylle, objektiiviselle journalismille. Kun jotain traagista tapahtuu, voivat tapahtumat herättää vastaanottajassa empatiaa ja tulla ”lähelle” vaikkei fyysisesti olisikaan niitä lähellä. Yllättävät tapahtumat lisäävät yleisön mielenkiintoa tapahtumia kohtaan, jolloin tiedonjano lisääntyy. Traagisille tapahtumille haetaan ymmärrystä ja suru tapahtumia sekä uhreja kohtaan yhdistää.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, millaisia tunteita uutisoinnista nousee ja sitä, millaista onnettomuusuutisointi Ylen ja Iltalehden artikkeleissa on. Uutisartikkelit valikoituivat ajalta 25.7.-29.7.2025. Aineistoni koostuu sivullisten haastatteluista sekä teksteistä löytyneistä tunneilmaisuista ja -sanastosta. Uutistekstien lisäksi analyysiin on otettu mukaan myös artikkeleissa olleet videot, jotka on litteroitu tekstimuotoon. Tässä tutkielmassa sivullisiksi lasketaan kaikki uutisiin haastatellut, myös viranomaiset, jotka eivät olleet osana tapahtumia. Metodina käytän sisällönanalyysia.
Sivullisten haastatteluista, tunnesanastoa sisältävistä teksteistä sekä uutisvideoilta nousi neljä päätunnetta: järkytys, suru, epäusko ja pelko. Onnettomuuksiin liittyvät tunteet lisäsivät tarvetta käsitellä asioita ja vahvistivat kokemusta yhteisöllisyydestä. Surun käsittelemiseksi seurakunnalla oli merkittävä rooli tuen antajana. Kun onnettomuuksista uutisoidaan mediassa, nousevat esiin uhrit, sankarit ja syylliset. Kalajoen tapahtumat herättivät tunteiden lisäksi myös paljon keskustelua siitä, miten tulevaisuudessa voitaisiin ehkäistä hukkumiskuolemia.
Tunteista on tullut osa journalismia, vaikka niiden läsnäoloa on pidetty uhkana normatiivisesti oikeana pidetylle, objektiiviselle journalismille. Kun jotain traagista tapahtuu, voivat tapahtumat herättää vastaanottajassa empatiaa ja tulla ”lähelle” vaikkei fyysisesti olisikaan niitä lähellä. Yllättävät tapahtumat lisäävät yleisön mielenkiintoa tapahtumia kohtaan, jolloin tiedonjano lisääntyy. Traagisille tapahtumille haetaan ymmärrystä ja suru tapahtumia sekä uhreja kohtaan yhdistää.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, millaisia tunteita uutisoinnista nousee ja sitä, millaista onnettomuusuutisointi Ylen ja Iltalehden artikkeleissa on. Uutisartikkelit valikoituivat ajalta 25.7.-29.7.2025. Aineistoni koostuu sivullisten haastatteluista sekä teksteistä löytyneistä tunneilmaisuista ja -sanastosta. Uutistekstien lisäksi analyysiin on otettu mukaan myös artikkeleissa olleet videot, jotka on litteroitu tekstimuotoon. Tässä tutkielmassa sivullisiksi lasketaan kaikki uutisiin haastatellut, myös viranomaiset, jotka eivät olleet osana tapahtumia. Metodina käytän sisällönanalyysia.
Sivullisten haastatteluista, tunnesanastoa sisältävistä teksteistä sekä uutisvideoilta nousi neljä päätunnetta: järkytys, suru, epäusko ja pelko. Onnettomuuksiin liittyvät tunteet lisäsivät tarvetta käsitellä asioita ja vahvistivat kokemusta yhteisöllisyydestä. Surun käsittelemiseksi seurakunnalla oli merkittävä rooli tuen antajana. Kun onnettomuuksista uutisoidaan mediassa, nousevat esiin uhrit, sankarit ja syylliset. Kalajoen tapahtumat herättivät tunteiden lisäksi myös paljon keskustelua siitä, miten tulevaisuudessa voitaisiin ehkäistä hukkumiskuolemia.