Ympäristökestävyyden kehittäminen projektiyrityksen arvoketjun ylävirrassa : Tietoliikenneinfrastruktuurin maanrakennustyöt

Abstract

Yrityksiltä vaaditaan ympäristökestävyyden huomioimista sekä kehittämistä oman toiminnan lisäksi myös arvoketjun osalta. Yrityksen toimittajilla on suuri merkitys arvoketjun ympäristökestävyydessä. Sen vuoksi ympäristökestävyyden kehittäminen yrityksen ja sen ylävirran toimittajien rajapinnassa on tärkeää.

Tässä diplomityössä tutkittiin, minkälaisista osa-alueista ympäristökestävyys muodostuu arvoketjun ylävirrassa sekä miten arvoketjun keskeinen yritys voisi kehittää ympäristökestävyyttä arvoketjun ylävirrassa. Työssä syvennyttiin projektiyrityksen ja ylävirran toimittajien väliseen suhteeseen tiettyjen palvelutoimittajien osalta, joita tässä tutkimuksessa edusti maanrakennusurakoitsijat. Tarkastelu rajattiin maanrakennusurakoitsijoihin, koska kohdeyritys oli tunnistanut tietoliikennetekniikan infrastruktuuriprojektien maanrakennustyöt yhdeksi merkittäväksi ympäristökuorman aiheuttajaksi yrityksessä.

Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Empiirisen aineiston keruuseen käytettiin puolistrukturoituja haastatteluita. Empiirisen aineiston avulla selvitettiin, mistä tekijöistä maanrakennustöiden ympäristökestävyys koostuu sekä millä keinoin kohdeyritys voisi pyrkiä kehittämään toimittajiensa ympäristökestävyyttä.

Tulokset osoittivat, että tietoliikennetekniikan infrastruktuuriprojektien maanrakennustöihin liittyy useita ympäristökuorman aiheuttajia, jotka voidaan luokitella operaatioihin, logistiikkaan, organisaatioiden väliseen yhteistyöhön sekä organisatorisiin tekijöihin. Lisäksi tulokset osoittivat, että arvoketjun keskeinen yritys voisi vihreän toimittajahallinnan avulla kehittää ympäristökestävyyttä arvoketjun ylävirassa.

Tulosten mukaan kohdeyritys voisi toimittajavalintaa tehdessä hyödyntää valintakriteereissä ympäristökriteereitä, sillä tällä hetkellä valintakriteerit eivät sisällä ympäristönäkökulmia. Kohdeyritys voisi myös asettaa ympäristövaatimuksia sopimuksiin, kuten päästöluokkavaatimuksia. Lisäksi toimittajien ympäristökestävyyden kehittämiseksi kohdeyritys voisi toteuttaa systemaattista toimittajien seurantaa, jonka avulla pystyttäisiin paremmin tunnistamaan toimittajien kehittämisen tarve ja kehityskohteet. Kohdeyritys voisi myös ottaa käyttöön systemaattisen vihreän toimittajien kehittämisen, mihin voisi sisältyä esimerkiksi koulutusta ympäristöasioihin liittyen.

Jatkotutkimuksena ehdotetaan tutkimuksen toteuttamista siten, että siinä huomioitaisiin myös kohdeyrityksen asiakkaiden vaikutus sekä selvitettäisiin asiakkaiden suhtautumista ympäristökestävyyden kehittämisen keinoja kohtaan erityisesti mahdollisten kustannusten osalta. Jatkotutkimuksena voitaisiin myös selvittää tarkemmin toimittajien mittaamiskohteita vihreän toimittajahallinnan näkökulmasta. Siinä voitaisiin tutkia mittariston luomista ja käyttöönottoa tietoliikennetekniikan maanrakennustöiden kontekstissa. Tutkimusta voitaisiin myös laajentaa ottamalla tarkasteluun toisen tai sitä seuraavien tasojen toimittajat tai tarkastelemalla arvoketjun ylävirran lisäksi myös alavirtaa. Lisäksi jatkotutkimuksena voitaisiin tehdä LCA-analyysi koskien muun muassa käytettävän konekaluston, raskaan kaluston sekä henkilöautojen päivittämistä.