Suomalaista opettajankoulutusta kehittämässä : Luokanopettajien näkemyksiä koulutuksen katvealueista ja mentoroinnin hyödyistä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mentorointiin osallistuvien luokanopettajien näkemyksiä luokanopettajankoulutuksen katvealueista ja mentoroinnista. Katvealueilla tarkoitamme niitä opettajan työn osa-alueita, joita opettajankoulutuksessa ei ole käsitelty tarpeeksi. Tavoitteena on tutkia, millaisia katvealueita luokanopettajankoulutuksessa on työelämän näkökulmasta ja miten mentorointi on vastannut näihin koulutuksen jättämiin katvealueisiin. Aiempien tutkimusten mukaan luokanopettajankoulutuksessa on monia haasteita, jotka vaatisivat koulutuksen uudistamista. Näiden haasteiden vuoksi opettajat kokevat työelämään siirtymisen vaikeaksi, mitä voisi pyrkiä helpottamaan mentoroinnilla. Mentoroinnista onkin tutkitusti monenlaisia hyötyjä erityisesti työuran alkuvaiheen opettajille.

Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja siinä nojataan fenomenologiaan. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka koostui pääosin avoimista kysymyksistä. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Suomessa mentorointiin osallistuvat luokanopettajat. Analysoimme tuloksia eli kyselyn vastauksia aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistui kuusi luokanopettajaa.

Tuloksista ilmenee, että luokanopettajat kokevat koulutuksen jättäneen monia katvealueita siirryttyään työelämään. He olisivat toivoneet koulutuksessa käytävän enemmän lakeihin ja sääntöihin, yhteistyöhön, työrauhaan ja ryhmänhallintaan, opetusharjoitteluun, opettajan työn käytäntöihin, lomakkeiden ja järjestelmien käyttöön, virka- ja työsuhdeasioihin, arviointiin sekä oppilaiden tukemiseen ja haastaviin tilanteisiin liittyviä asioita. Opettajat toivoisivat, että edellä mainittuja asioita harjoiteltaisiin koulutuksen aikana enemmän. Opettajat toivoisivat koulutukseen muutosta teorian ja käytännön painotuksessa sekä niiden yhdistämisessä.

Mentorointi on auttanut paikkaamaan luokanopettajankoulutuksen jättämiä katvealueita, mutta sitä ei välttämättä kuitenkaan nähdä mentoroinnin pääasiallisena tarkoituksena. Sen sijaan opettajat kokevat mentoroinnin kaikin puolin hyödylliseksi työelämänsä kannalta. Oleellisimpana tuloksista nousi esiin se, että mentorit voivat antaa opettajalle tukea ja apua käytännön asioihin sekä muihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Mentorointi nähdäänkin hyvin tärkeänä erityisesti työuran alkuvaiheen opettajille.