Ilmastonmuutoksen tilalliset ja ajalliset ulottuvuudet sääilmiöiden uutisoinnissa : Kehysanalyysi Ylen ja Helsingin Sanomien uutisteksteistä

Abstract

Ilmastonmuutoksen vaikutukset sääilmiöihin näkyvät jo konkreettisesti ympäri maailmaa. Ilmastonmuutoksen edetessä sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja aiheuttavat vakavia ilmastoriskejä, jotka eivät jakaudu tasaisesti ajassa tai tilassa. Perinteisillä uutislähteillä on suuri merkitys ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon levittämisessä. Ilmastonmuutoksen globaali mittakaava ja pitkä aikajänne tekevät siitä kuitenkin haasteellisen aiheen viestiä. Tämä tutkimus ottaa selvää siitä, miten ilmastonmuutoksen vaikutuksia sääoloihin kehystetään suomalaisessa uutisoinnissa. Erityisesti tutkimus keskittyy ajallisiin ja tilallisiin ulottuvuuksiin, joita uutisteksteissä ilmenee sekä siihen, miten niissä kuvataan erilaisia ilmastonmuutoksen aiheuttamia haavoittuvuuksia. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisia ilmastonmuutoksen ajallisia ja tilallisia ulottuvuuksia sääilmiöiden uutisoinnissa esiintyy? 2) Millä tavoin ilmastonmuutoksen seurauksia kuvataan uutisissa sääilmiöiden kautta? 3) Miten uutisissa kuvaillaan erilaisia haavoittuvuuksia ja vastuukysymyksiä, joita ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyy?

Tutkimuksen aineistona hyödynnettiin Ylen ja Helsingin Sanomien vuoden 2024 verkkouutistekstejä, jotka käsittelevät sääilmiöiden yhteyttä ilmastonmuutokseen (n=171). Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä sekä kehysanalyysiä. Sisällönanalyysin perusteella havaittiin, että uutisten ajallinen ja tilallinen rajaus olivat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Kauemmas rajatut uutiset keskittyivät pääsääntöisesti nykyhetkeen, mutta tilallisesti lähemmäs rajatut uutiset käyttivät monipuolisempaa yhdistelmää eri ajallisia ulottuvuuksia. Uutiset eivät kohdistuneet maantieteellisesti ilmastonmuutokselle haavoittuvaisille alueille, vaan valtaosa käsitteli Suomea tai Eurooppaa. Aihepiireissä painotettiin sääilmiöiden aiheuttamia riskejä ja hengenvaaraa sekä ilmatieteellistä seurantaa, kun taas politiikka ja päästövähennykset olivat aiheina harvinaisempia.

Kehysanalyysin tuloksena uutisissa havaittiin olevan viisi erilaista tapaa kehystää ilmastonmuutoksen vaikutuksia sääilmiöihin: välitön uhka, paikalliset muutokset, rajoja ylittävät vaikutukset, sopeutuminen sekä ilmastonmuutoksen kokeminen. Yleisesti ottaen uutiskehyksien avulla ilmastonmuutoksesta rakennettiin helpommin lähestyttävä aihe tuomalla vaikutuksia ajallisesti tai tilallisesti lähemmäs lukijaa. Kehysten avulla ei kuitenkaan täysin pystytä kiteyttämään ilmastonmuutoksen ajallisesti, tilallisesti ja yhteiskunnallisesti monimutkaista kokonaisuutta. Sopeutumisen kehystä lukuun ottamatta sääilmiöitä koskevissa ilmastonmuutoksen uutiskehyksissä ei käsitelty keskeisesti päätöksenteon vastuuta, päästövähennysten tarpeellisuutta tai laajempia oikeudenmukaisuusnäkökulmia.

Tulokset heijastelevat aiemmassa tutkimuksessa havaittuja haasteita, joita ilmastonmuutos tuottaa viestinnälle. Ilmiön tieteellinen ja yhteiskunnallinen monimutkaisuus, seurausten epätasainen jakautuminen ja politisoituneet vastuunjaon kysymykset rajoittavat selkeästi journalismin keinoja tarttua aiheeseen. Tämä tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, millä tavoin suomalainen media rakentaa ymmärrystä ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista sekä niihin liittyvistä yhteiskunnallisista vastuukysymyksistä. Aiheesta olisi hyödyllistä tehdä jatkotutkimusta esimerkiksi kehysten taustalla vaikuttavista tekijöistä tai niiden aikaansaamista vaikutuksista lukijoissa.