Varhaisten sosiaalisen kognition taitojen yhteys myöhempiin kielellisiin taitoihin autismikirjon käyttäytymispiirteitä ilmentävillä taaperoilla

Abstract

Varhaiset sosiaalisen kognition taidot ovat yhteydessä kielellisiin taitoihin erityisesti autismipiirteisillä lapsilla, mutta yhteyden on havaittu olevan monimutkainen. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella, ennustavatko varhaiset sosiaalisen kognition taidot kahden vuoden iässä kielellisiä taitoja kolmen vuoden iässä autismikirjon käyttäytymispiirteitä ilmentävillä taaperoilla. Lisäksi selvitettiin, onko varhaisen sosiaalisen kognition taitojen osa-alueiden eli sosiaalisen vastavuoroisuuden, jaetun tarkkaavuuden ja symbolisen ymmärtämisen välillä eroa siinä, kuinka päteviä ne ovat selittämään myöhempiä kielellisiä taitoja. Kielellisen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja tarkasteltiin erikseen, sillä haluttiin selvittää ennustavatko varhaiset sosiaalisen kognition taidot kielellisen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja eri tavoin.

Tutkittavat (N = 31) koostuivat Katse Taaperoon -tutkimusprojektin osallistujista, joilla oli M-CHAT-R/F seulassa (Robins ym., 2009) havaittu autismikirjoon viittaavia piirteitä. Tutkittavilta arvioitiin varhaisia sosiaalisen kognition taitoja ESB-arviointimenetelmällä (Early Sociocognitive Battery, Roy ym., 2019) 24 kuukauden iässä. Kielellisiä taitoja arvioitiin Bayley-III-arvioinnin (Bayley Scales of Infant and Toddler Development, Bayley, 2006) kielellisellä asteikolla 36 kuukauden iässä. Taustamuuttujina toimivat autismipiirteisyys ja yleiset kognitiiviset taidot 18 kuukauden iässä. Varhaisten sosiaalisen kognition taitojen kykyä selittää myöhempiä kielellisiä taitoja tarkasteltiin lineaaristen regressioanalyysien avulla, joista toisessa tarkasteltiin kielellistä ymmärtämistä ja toisessa kielellistä tuottamista. Sosiaalista vastavuoroisuutta, jaettua tarkkaavuutta ja symbolista ymmärtämistä vertailtiin hierarkkisten regressioanalyysien avulla.

Tässä tutkimuksessa saadut tulokset osoittivat, että varhaiset sosiaalisen kognition taidot selittivät 47,0 % (korjattu R2 = 0,411) kielellisen ymmärtämisen ja 43,2 % (korjattu R2 = 0,369) kielellisen tuottamisen taitojen vaihtelusta. Varhaisten sosiaalisen kognition taitojen osa-alueita vertaillessa havaittiin, että sosiaalinen vastavuoroisuus oli merkittävin myöhempien kielellisen ymmärtämisen ja tuottamisen taitojen selittäjä. Jaetun tarkkaavuuden havaittiin selittävän tilastollisesti merkitsevästi kielellisen ymmärtämisen taitoja, kun taas symbolinen ymmärtäminen ei selittänyt kumpaakaan kielellistä osa-aluetta. Lisäksi tulokset antavat viitteitä siitä, että sosiaalinen vastavuoroisuus ja jaettu tarkkaavuus yhdessä selittäisivät kielellisen ymmärtämisen taitoja paremmin kuin kumpikaan näistä taidoista yksinään, sillä jaetun tarkkaavuuden lisääminen malliin kasvatti selitysvoimaa tilastollisesti merkitsevästi. Voidaan todeta, että puutteet varhaisissa sosiaalisen kognition taidoissa voivat antaa viitteitä myöhemmistä kielellistä haasteista, mutta osa-alueiden välillä on eroa siinä, kuinka vahvasti ne ovat yhteydessä kielellisiin taitoihin. Tutkielman antamaa tietoa voidaan hyödyntää kliinisessä työssä arvioinnin ja kuntoutuksen osalta erityisesti sellaisten lasten kohdalla, joilla esiintyy autismikirjon piirteitä.