Языковая идентификация финско-русских билингвов : Исследование среди студентов русского языка

Abstract

Kaksikielisyys määritellään perinteisesti kahden kielen hallitsemisen näkökulmasta, mutta tosiasiassa se on monitasoinen ja moniulotteinen ilmiö, joka heijastaa yhtäältä yksilön kokemuksia ja sosiaalisia suhteita sekä toisaalta yhteiskunnallisia ja poliittisia konteksteja. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yliopistoissa venäjän kieltä opiskelevien kaksikielisten opiskelijoiden (kieliparina suomi ja venäjä) kielellistä identiteettiä ja suhdetta venäjän kieleen. Kontekstuaalisen tarkastelun lähtökohta on yhteiskunnallinen ja poliittinen ilmapiiri, jossa venäjän kielen asema on muuttunut Ukrainan sodan seurauksena.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten opiskelijat itse määrittelevät kielellisen identiteettinsä ja kaksikielisyytensä, millaisia merkityksiä he liittävät venäjän kieleen ja kaksikielisyyteensä sekä miten ympäristö, julkinen keskustelu ja poliittinen tilanne vaikuttavat heidän kielelliseen minäkäsitykseensä. Aineistona on yhdeksän venäjää pääaineenaan opiskelevan, 20–30-vuotiaan kaksikielisen opiskelijan puolistrukturoitua haastattelua. Menetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja temaattista analyysiä, jotka mahdollistavat yksilöllisten kokemusten ja toistuvien merkitysrakenteiden tulkinnan.

Tulokset osoittavat, että vastaajien kieli-identiteetti on vahva ja kaksikielisyys koetaan henkilökohtaisena rikkautena, kulttuurisena pääomana ja osana omaa minuutta. Samalla poliittinen konteksti tekee venäjän kielestä symbolisesti latautuneen aiheen, joka herättää sekä ylpeyden että varovaisuuden tunteita. Useat osallistujat kuvaavat venäjän kielen olevan emotionaalisesti läheinen, mutta sen käyttö julkisissa tilanteissa voi tuntua arveluttavalta ja jopa ahdistavalta. Kaksikielinen identiteetti näyttäytyy dynaamisena prosessina, jossa kieli, kulttuuri ja yhteiskunnallinen todellisuus ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa monikielisyyden ja identiteetin välisestä suhteesta sekä korostaa kielitietoisuuden ja monikielisyyden tunnustamisen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.