Onnistumisen avaimet : Millaista on onnistunut koulunuorisotyö ja miten sitä tehdään?

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella onnistuneeksi koettuja yläkouluissa tehtävän koulunuorisotyön hankemuotoisia toteutuksia. Tutkimuskysymyksiä on kaksi. Ensimmäinen pyrkii selvittämään, millaista on onnistuneeksi koettu koulunuorisotyö ja toisen päämääränä on löytää onnistumisen avaimet, eli ymmärtää mitkä tekijät myötävaikuttavat onnistumiseen.

Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu kolmen toisiaan täydentävän näkökulman varaan. Ensiksi se hyödyntää Tuula Gordonin käsitteellistä erottelua virallisen ja epävirallisen koulun välillä jäsentääkseen koulun arjen muodollisia ja epämuodollisia rakenteita sekä niiden vaikutusta nuorten toimijuuteen. Toiseksi viitekehys nojaa Juha Niemisen esittämiin nuorisotyön funktioihin, joiden avulla tarkastellaan nuorisotyön yleisiä tehtäviä ja niiden toteutumista koulukontekstissa. Kolmanneksi tutkimus hyödyntää Trudi Cooperin määritelmää nuorisotyön yhteisistä piirteistä, jotka tarjoavat käsitteellisen välineen koulunuorisotyön käytäntöjen ymmärtämiseen.

Aineisto kerättiin vuonna 2023 puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja siihen osallistui viisi koulunuorisotyöntekijää ja neljä rehtoria viidestä koulusta ympäri Suomen. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla käyttäen Atlas.ti-analysointiohjelmaa.

Tulokset osoittavat, että onnistunut koulunuorisotyö on koulunuorisotyöntekijöiden ja rehtoreiden kokemuksen mukaan ennen kaikkea nuorten kiireetöntä kohtaamista, yhteisöllisyyden rakentamista, osallisuuden vahvistamista ja kouluviihtyvyyden parantamista. Lisäksi havaittiin, että onnistumiseen vaikuttavat erityisesti rehtoreiden tuki, koulun vastaanotto, työntekijän sopivuus tehtävään ja koulunuorisotyölle osoitetut resurssit. Näiden perusteella voidaan todeta, että koulunuorisotyön onnistuminen on yhteisesti sekä koulun että nuorisopalveluiden vastuulla.

Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa koulunuorisotyön tarkasteluun sekä työkalun koulunuorisotyön käytännön toteutusten kehittämiseen ja onnistumisten tuottamiseen jatkossa.

The purpose of this Master’s thesis is to examine project-based school youth work in lower secondary schools and to understand what makes these projects feel successful to youth workers and principals. The study has two research questions. The first focuses on how successful school youth work is described, and the second aims to identify the key factors that support success.

The theoretical framework combines three perspectives First, Tuula Gordon’s idea of the official and unofficial school is used to conceptualise the role and position of school youth work in the school. Second, Juha Nieminen’s functions of youth work are used to understand the aims and purposes of youth work, and to examine whether school youth work fits within them. Third, Trudi Cooper’s description of the common characteristics of youth work helps to analyze the practices that shape youth work. The data was collected in 2023 through semi-structured thematic interviews with five youth workers and four principals from five schools across Finland. The data was analyzed using thematic analysis with the Atlas.ti software.

The results show that youth workers and principals see successful school youth work as unhurried and meaningful encounters with young people, building a sense of community, supporting participation, and improving well-being at school. The findings also indicate that success depends on support from principals, a welcoming school environment, the suitability of the youth worker, and sufficient resources. Overall, the study suggests that successful school youth work is a shared responsibility between the school and municipal youth services.

This research offers useful knowledge for developing school youth work and supporting successful practices in the future.