Ammatillinen toimijuus digitalisoituneen työn käytännöissä finanssi- ja media-aloilla

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan ammatillista toimijuutta ja digitaalisen työn käytäntöjä finanssi- ja media-aloilla. Digitalisaatio on muuttanut toimijuuden ehtoja erityisesti aloilla, joilla teknologinen murros on nopeaa ja laaja-alaista. Digitalisaatio haastaa perinteiset työnteon muodot ja edellyttää uudenlaista osaamista sekä organisaatioilta että työntekijöiltä. Digitalisaation vaikutukset näkyvät taloudessa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa, ja ne haastavat työelämän rakenteita sekä osaamisvaatimuksia, mikä tekee teknologisesta muutoksesta myös yhteiskuntapoliittisesti merkittävän.

Väitöskirja koostuu kolmesta laadullisesta alkuperäisartikkelista sekä yhteenvedosta. Ensimmäinen osatutkimus oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus (artikkeli I), jossa jäsennetään kokonaiskuvaa työn digitalisoitumista koskevasta tutkimuksesta. Katsauksen tavoitteena oli kartoittaa ja analysoida aiempaa tutkimusta finanssialan työn digitalisoitumisesta 2010-luvulla sekä tarkastella tutkimuksen maantieteellistä painottumista, aineistoja, menetelmiä ja keskeisiä teemoja. Toisessa osatutkimuksessa analysoitiin digitaalista kompetenssia mediatyön käytännöissä yksilön, tiimin ja organisaation tasoilla Goffmanin kehysanalyysiä hyödyntäen (artikkeli II). Aineistona oli 30 suomalaisen toimittajan puolistrukturoidut haastattelut. Kolmannessa artikkelissa tutkittiin työntekijöiden ammatillista toimijuutta ja tunteita pakotetun etätyön kontekstissa teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla (artikkeli III). Aineistona oli 20 finanssialan työntekijän haastattelua. Tutkimus keskittyy työn digitalisoitumiseen, työn käytäntöihin ja tunteisiin, joiden kautta ammatillista toimijuutta tarkastellaan digitalisoituneen työn kontekstissa. <i>Tutkimuksessa kysytään, miten ammatillinen toimijuus ilmenee ja rakentuu digitalisoituneen työn käytännöissä finanssi- ja media-aloilla?</i>

Tulosten mukaan toimijuus rakentuu organisaation ja tiimityön käytännöissä, kollegiaalisissa suhteissa sekä niitä tukevissa digitaalisissa ratkaisuissa. Osallistumismahdollisuudet, tiedon jakaminen ja kuulluksi tuleminen luovat perustan, jota kollegiaalinen tuki vahvistaa nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Organisaation kulttuuriset käytännöt, kuten digitaaliset osallistumisen muodot ja viestintäalustojen käyttö vaikuttavat toimijuuden rakentumiseen. Teknologian käytettävyys ja soveltuvuus vaikuttavat merkittävästi työntekijöiden mahdollisuuksiin työskennellä itsenäisesti. Samalla digitalisaatio voi kuitenkin lisätä kontrollia ja standardointia, mikä voi puolestaan kaventaa toimijuutta.

Tunteet vaikuttavat ammatillisen toimijuuden rakentumiseen digitalisoituneessa työympäristössä. Myönteiset tunteet, kuten innostus ja onnistumisen kokemukset, vahvistavat osallistumista työyhteisön toimintaan, kun taas epävarmuus, turhautuminen ja ulkopuolisuuden tunne voivat heikentää toimijuuden kokemusta. Toimivat organisaation käytännöt ja järjestelmät, positiivinen palaute ja kollegiaalinen tuki lisäävät usein motivaatiota ja tukevat osallistumista. Digitaaliset työkalut, kuten Teams, voivat tukea yhteydenpitoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta etätyössä, mutta teknologiset haasteet ja vähäinen vuorovaikutus voivat myös heikentää yhteenkuuluvuuden kokemusta.

Teknologialla on keskeinen rooli ammatillisen toimijuuden rakentumisessa digitalisoituneessa työssä. Toimivat digitaaliset järjestelmät ovat yhteydessä työntekijän toimijuuden mahdollisuuksiin, kun taas teknologiset haasteet ja infrastruktuurin puutteet usein rajoittavat toimijuutta. Tulokset osoittavat, että teknologian käytettävyys ja toimivuus vaikuttavat ratkaisevasti työntekijöiden mahdollisuuksiin toimia itsenäisesti. Toisaalta järjestelmät voivat tukea aikataulujen hallintaa ja oman työn esiin tuomista, mikä voi vahvistaa hallinnan ja toimijuuden tunnetta. Digitaalinen kompetenssi mahdollistaa osallistumisen vuorovaikutteisiin käytäntöihin ja asiantuntemuksen jakamiseen. Sen kehittämistä tukevat esimerkiksi organisaation tarjoama koulutus ja kannustava ilmapiiri. Tulosten perusteella väitöskirjassa ehdotetaan uusmaterialistista näkökulmaa ammatillisen toimijuuden jäsentämiseen. Tämä voi mahdollistaa toimijuuden tarkastelun osana teknologisten järjestelmien, sosiaalisten suhteiden ja organisatoristen käytäntöjen muodostamaa kokonaisuutta. Uusmaterialistinen lähestymistapa voi tarjota käsitteellisiä välineitä ammatillisen toimijuuden tutkimiseen ja avata näkökulmia myös työelämän käytäntöjen jäsentämiseen ja kehittämiseen.

This dissertation examines professional agency and digital work practices in the finance and media sectors. Digitalisation has significantly reshaped the conditions for agency, particularly in fields characterised by rapid and extensive technological change. It challenges conventional modes of working and requires new competencies from both organisations and employees. The effects of digitalisation and technological transformation, including artificial intelligence (AI), are evident across the economy, society, and culture. They reshape work structures and skill requirements, rendering technological change a socially and politically significant phenomenon.

The dissertation comprises three qualitative sub-studies and a summary chapter. The first sub-study is a systematic literature review (Article I) providing an overview of research on the digitalisation of work. Its objective was to map and analyse studies on the digitalisation of work in the finance sector during the 2010s, examining their geographical focus, data, methodologies and key themes. The second sub-study applied Goffman’s frame analysis (Article II) to explore digital competence in media work practices at individual, team and organisational levels. The data consisted of semi-structured interviews with 30 Finnish journalists. The third sub-study investigated employees’ professional agency and emotions in the context of enforced remote work through theory-driven content analysis (Article III). The data comprised interviews with 20 employees in the finance sector. The present study focuses on the digitalisation of work, work practices and emotions through which professional agency is examined in the context of digitalised work. <i>The research asks how professional agency is manifested and constructed in the practices of digitalised work in the finance and media sectors.</i>

The findings indicate that professional agency is shaped in organisational and team practices, collegial relationships and the digital solutions that support them. Opportunities for participation, information sharing and being heard form a foundation strengthened by collegial support, particularly in times of rapid change. Organisational culture and practices, including digital forms of participation and the use of communication platforms, influence the construction of agency. The usability and functionality of technology significantly affect employees’ capacity for autonomous work, while digitalisation may simultaneously increase control and standardisation, thereby constraining agency. Emotions play a central role in the construction of professional agency in digitalised work environments. Positive emotions such as enthusiasm and experiences of success strengthen engagement in the work community, whereas uncertainty, frustration and feelings of exclusion may weaken the sense of agency. Effective organisational practices and systems, positive feedback and collegial support enhance motivation and participation. Digital tools such as Microsoft Teams can foster connectedness and a sense of belonging in remote work, yet technological challenges and limited interaction may also diminish these experiences.

Technology plays a key role in the formation of professional agency in digitalised work. Well-functioning digital systems support employees’ capacity to act autonomously, whereas technological difficulties and infrastructural shortcomings often restrict it. The findings indicate that the usability and functionality of technology are crucial to enabling professional agency. At the same time, digital systems facilitate time management and enhance the visibility of one’s work, strengthening the sense of control and agency. Digital competence enables participation in interactive practices and the sharing of expertise, supported by organisational training and an encouraging work culture. Based on the findings, the dissertation proposes a new materialist perspective for conceptualising professional agency. This approach enables the examination of agency as part of the assemblage formed by technological systems, social relations and organisational practices. The new materialist perspective provides conceptual tools for studying professional agency and offers insights into understanding and developing contemporary work practices.