9-luokkalaisten nuorten seksuaalikasvatustarpeet

Abstract

Seksuaalisuus on osa kokonaisvaltaista ihmisyyttä ja terveyttä. Nuoruudessa hormonit vaikuttavat niin kehoon kuin mieleenkin. Nuoret joutuvatkin pohtimaan omaa muuttuvaa kehoaan, tunteitaan, identiteettiään ja halujaan suhteessa aikaisempaan itseensä sekä muihin samassa tilanteessa oleviin nuoriin ja ympäristöön. Kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus on tarkoitettu tukemaan ja turvaamaan nuorten kehitystä sekä lisäämään taitoja luoda turvallisia sosiaalisia suhteita. Kouluympäristössä kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta antavat niin opettajat kuin kouluterveydenhuoltokin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan nuorten kokema seksuaalikasvatuksen tarve näyttäytyi hyvinkin kulttuurisidonnaisena ja vaihteli paljon. Suomessa seksuaalikasvatuksen tarvetta nuorten näkökulmasta on tutkittu vähän.

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kuvata 9-luokkalaisten nuorten seksuaalikasvatustarvetta heidän omasta näkökulmastaan. Aineisto kerättiin kahdesta Tampereen kaupungin koulusta. Ensimmäisen koulun nuorille tarjottiin mahdollisuutta osallistua tutkimukseen haastattelun kautta tai täyttämällä forms-lomake. Yksikään nuori ei halunnut haastatteluun, joten toisen koulun nuorille tarjottiin osallistumista ainoastaan kyselylomakkeen kautta. Tutkimukseen osallistui 54 9-luokkalaista nuorta, joista 26 määritteli itsensä tytöksi tai naiseksi, 25 pojaksi tai mieheksi sekä 3 muunsukupuoliseksi tai ei määritellyt sukupuoltaan ollenkaan. Nuoret vastasivat kyselyyn lyhyesti, käyttäen heille ominaista kieltä. Tutkimus on laadullinen ja aineisto analysoitiin induktiivisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen tulosten mukaan nuoret kokivat nuorten tarvitsevan koulun aikuisilta tietoa raskauden suunnittelusta (17.1 % maininnoista), seksuaalisesta identiteetistä (9.9% maininnoista), parisuhdetaidoista (8.6% maininnoista), murrosiän yksilöllisten muutosten moninaisuudesta (7.6% maininnoista), turvallisuudesta huolehtimisesta (6 % maininnoista), koulun aikuisten tuesta nuoren omaan seksuaaliseen kasvuun (5.1% maininnoista), seksuaalioikeuksista (4.6% maininnoista) ja nautinnollisesta seksistä (3.9% maininnoista). Osa tutkimukseen vastanneista nuorista koki, etteivät tiedä millaista seksuaalikasvatustietoa nuoret tarvitsisivat (13.2 % maininnoista) tai etteivät nuoret tarvitse seksuaalikasvatustietoa koulun aikuisilta (12.9 % maininnoista). Osa myös koki nuorten saavan riittävästi seksuaalikasvatustietoa koulun aikuisilta (11.1 % maininnoista). Tulosten perusteella tiedon tarve vaihteli hyvin paljon, mikä tukee aikaisempien kansainvälisten tutkimusten tuloksia. Tuloksista saatua tietoa voidaan hyödyntää pohdittaessa aiheiden ja opetuksen oikea-aikaisuutta sekä laajuutta. Hyvä olisi myös pohtia, miten nuorten tiedon ja tuen tarve saataisiin huomioitua kouluympäristössä annettavassa seksuaalikasvatuksessa.

Sexuality is a part of comprehensive humanity and health. In adolescence, hormones affect both the body and the mind. Thus, young people have to think about their own changing bodies, emotions, identities and desires in relation to their own previous self as well as in relation to their environment and other young people. Comprehensive sexual education is meant to support and protect young people’s development and to increase their skills in creating safe social relationships. In the school environment, comprehensive sexual education is provided by teachers as well as the school's healthcare professionals. According to international studies, the need for sexual education amongst young people was diverse and heavily culture-specific. In Finland, there has been little research on the need for sexual education from young people’s perspective.

The aim of this study was to describe ninth graders’ need for sexual education from their own point of view. The data was collected from two schools in the Tampere area. The young people in the first school were given the chance to participate in the study by either filling out a Forms survey or by partaking in an interview. There were no volunteers for the interview study, so the participants in the second school were only offered the chance to partake through filling out the survey. The study participants were 54 ninth-graders, out of which 26 identified as girl or woman, 25 identified as boy or man and 3 either identified as non-binary or did not specify their gender. The participants gave short answers and used language that was characteristic for young people. The study is a qualitative study and the data was analyzed through inductive content analysis.

According to the study results, the participants felt that young people need advice from the school’s adults on pregnancy planning (17.1% of the mentions), sexual identity (9.9% of the mentions), relationship skills (8.6% of the mentions), the diversity of individual changes in puberty (7.6% of the mentions), ensuring safety (6% of the mentions), school adults’ support for young people’s own sexual growth (5.1% of the mentions), sexual rights (4.6% of the mentions) and enjoyable sex (3.9% of the mentions). Some of the study participants felt that they did not know what kind of sexual education information young people would need (13.2% of the mentions) or that they do not need sexual education information from the school’s adults (12.9% of the mentions). Additionally, some participants felt that they receive enough sexual education information from the school’s adults (11.1% of the mentions). Based on the results, the perceived need for information varied greatly, which supports the results of previous international studies. The information gathered from these results can be utilized when planning the accurate timing and the scope of sexual education teaching and its topics. Additionally, it would be beneficial to think about how young people's need for information and support could be considered in sexual education teaching provided in the school environment.