TATE-Projektinjohtomallin arviointi todellisessa rakennushankkeessa: Tarkastelu yhteistoiminnallisessa rakennushankkeessa

Abstract

Rakennushankkeiden teknistyminen, energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen ja käyttäjätarpeiden monipuolistuminen ovat lisänneet talotekniikan merkitystä rakennushankkeissa. Samaan aikaan järjestelmien suunnittelu, toteutus ja elinkaaren hallinta ovat muuttuneet aiempaa vaativammiksi. Perinteiset urakkamallit eivät kuitenkaan aina kykene vastaamaan näihin vaatimuksiin, sillä talotekniikan ohjaus ja koordinointi jäävät usein vajaiksi pääurakoitsijan rajallisen osaamisen ja resurssien vuoksi. Tämän seurauksena on syntynyt tarve malleille, jotka tuovat taloteknisen osaamisen mukaan aiempaa aikaisemmin ja hallitummin. Tähän tarpeeseen on kehitetty talotekninen projektinjohtourakka eli TATE-PJU.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten TATE-PJU-malli on toteutettu case-hankkeessa ja yleisesti käytännön rakennusprojekteissa. Tarkastelu keskittyy erityisesti mallin tehtäviin ja vastuihin, sopimussuhteisiin sekä maksuperusteisiin. Tavoitteena on tunnistaa mallin keskeiset vahvuudet ja heikkoudet. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan mallin vaikutuksia kustannuksiin, aikatauluun, muutostilanteiden hallintaan ja vastuullisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen osuus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja empiirinen osuus toteutettiin haastattelututkimuksena. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin kokoamalla aiempi tutkimus talotekniikan roolista rakennushankkeissa, projektinjohtourakasta, yhteistoiminnallisuudesta sekä taloteknisestä projektinjohtourakasta. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli muodostaa teoreettinen perusta tutkimukselle ja tunnistaa haasteet, joita perinteiset toteutusmuodot kohtaavat talotekniikan suunnittelussa ja toteutuksessa. Haastattelut kohdistettiin kahteen ryhmään: TATE-PJU-mallia yleisellä tasolla tunteviin asiantuntijoihin sekä case-hankkeen osapuoliin, joiden avulla arvioitiin mallin toimivuutta todellisessa projektissa.

Tutkimuksen perusteella TATE-PJU-mallin keskeiset vahvuudet liittyvät talotekniikan vastuun keskittämiseen, varhaiseen urakoitsijaosallistumiseen ja avoimeen yhteistyöhön, jotka parantavat riskienhallintaa, ratkaisujen laatua ja kokonaisuuden hallittavuutta. Urakoitsijan kustannus ja markkinatietoisuus tukevat taloudellisesti järkeviä valintoja, suunnittelun ja toteutuksen yhteensovitus vähentää hukkaa ja aikatauluviiveitä, ja muutostarpeet havaitaan ajoissa. Malli mahdollistaa myös elinkaaritarkastelun ja vastuullisuuden huomioimisen jo suunnittelusta lähtien.

Haasteina korostuivat yhteistyön toimivuuden varmistaminen, kilpailutuksen monimutkaisuus ja laaja henkilöstönosaamisvaatimus. Kehitysvaiheen työmäärä kasvattaa kustannuksia ja mallin onnistuminen edellyttää kokeneita toimijoita sekä selkeää päätöksentekoa. Kokonaisuutena malli nähtiin toimivana ja kehittyvänä, mutta resursseja vaativana ratkaisuna, jonka hyödyt realisoituvat vain aidon yhteistyön ja osaavan projektinjohdon kautta. Tutkimuksen pohjalta luotiin myös suositus TATE-PJU-mallin toteuttamisesta.