Perhevapaauudistus julkisessa keskustelussa : Diskurssianalyysi sanomalehtien ja verkkomedian narratiiveista
Karjalainen, Nora (2025)
Karjalainen, Nora
2025
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-11-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025112010800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025112010800
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee vuonna 2022 voimaantullutta laajamittaista perhevapaauudistusta ja sitä, miten siitä keskustellaan suomalaisessa mediassa.
Tutkielma on laadullinen ja sen empiirinen aineisto koostuu suomalaisessa mediassa käydystä keskustelusta, jota sitten diskurssianalyysin keinoin analysoidaan. Diskurssianalyysissa tieto, todellisuus ja sen rakenteet muodostuvat sosiaalisessa ja kielellisessä vuorovaikutuksessa. Kieltä ja sen seurauksien luonnetta voidaan tulkita monella tavalla, sillä kieliasultaan samanlainen väittämä voidaan tulkita eri tavoilla sen asianyhteyden mukaan.
Analyysin tuloksena artikkeleista tunnistetaan useita keskeisiä diskursseja, joiden kautta perhevapaauudistus rakentuu osaksi julkista keskustelua. Näitä ovat muun muassa tasa-arvoon, isyyden vahvistamiseen, taloudellisiin kustannuksiin ja kannustimiin, valinnanvapauteen sekä lapsen etuun liittyvät diskurssit. Diskurssit tuovat esiin sen, että perhevapaauudistus ei näyttäydy yksiselitteisenä kysymyksenä, vaan sitä tarkastellaan samanaikaisesti monesta näkökulmasta: toisaalta tasa-arvon ja perheiden hyvinvoinnin välineenä, toisaalta työelämään, talouteen ja kulttuurisiin normeihin kytkeytyvänä rakenteellisena ratkaisuna.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että mediakeskustelussa perhevapaauudistus kehystyy ennen kaikkea tasa-arvon ja isyyden näkökulmista, mutta taloudelliset ja kulttuuriset argumentit luovat keskusteluun monikerroksisuutta ja jännitteitä. Analyysi osoittaa, että perhevapaauudistuksen kaltaiset yhteiskunnalliset uudistukset eivät ole vain hallinnollisia tai poliittisia päätöksiä, vaan ne muovautuvat merkityksiksi ja narratiiveiksi julkisessa keskustelussa. Tämä tekee mediasta keskeisen areenan, jossa määritellään, millaisia arvoja ja tavoitteita perhepolitiikkaan liitetään ja millaiseksi tasa-arvo ja vanhemmuus suomalaisessa yhteiskunnassa ymmärretään.
Tutkielma on laadullinen ja sen empiirinen aineisto koostuu suomalaisessa mediassa käydystä keskustelusta, jota sitten diskurssianalyysin keinoin analysoidaan. Diskurssianalyysissa tieto, todellisuus ja sen rakenteet muodostuvat sosiaalisessa ja kielellisessä vuorovaikutuksessa. Kieltä ja sen seurauksien luonnetta voidaan tulkita monella tavalla, sillä kieliasultaan samanlainen väittämä voidaan tulkita eri tavoilla sen asianyhteyden mukaan.
Analyysin tuloksena artikkeleista tunnistetaan useita keskeisiä diskursseja, joiden kautta perhevapaauudistus rakentuu osaksi julkista keskustelua. Näitä ovat muun muassa tasa-arvoon, isyyden vahvistamiseen, taloudellisiin kustannuksiin ja kannustimiin, valinnanvapauteen sekä lapsen etuun liittyvät diskurssit. Diskurssit tuovat esiin sen, että perhevapaauudistus ei näyttäydy yksiselitteisenä kysymyksenä, vaan sitä tarkastellaan samanaikaisesti monesta näkökulmasta: toisaalta tasa-arvon ja perheiden hyvinvoinnin välineenä, toisaalta työelämään, talouteen ja kulttuurisiin normeihin kytkeytyvänä rakenteellisena ratkaisuna.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että mediakeskustelussa perhevapaauudistus kehystyy ennen kaikkea tasa-arvon ja isyyden näkökulmista, mutta taloudelliset ja kulttuuriset argumentit luovat keskusteluun monikerroksisuutta ja jännitteitä. Analyysi osoittaa, että perhevapaauudistuksen kaltaiset yhteiskunnalliset uudistukset eivät ole vain hallinnollisia tai poliittisia päätöksiä, vaan ne muovautuvat merkityksiksi ja narratiiveiksi julkisessa keskustelussa. Tämä tekee mediasta keskeisen areenan, jossa määritellään, millaisia arvoja ja tavoitteita perhepolitiikkaan liitetään ja millaiseksi tasa-arvo ja vanhemmuus suomalaisessa yhteiskunnassa ymmärretään.