Vanhempien käsityksiä alle 2-vuotiaan lapsensa parhaasta: käsitysten yhteys hoitoratkaisuun
Valtonen, Kerttu (2025)
2025
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-11-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025112010796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025112010796
Tiivistelmä
Perheillä on erilaisia mahdollisuuksia lapsen hoidon järjestämiseen. Kotihoito sekä varhaiskasvatuksen eri muodot jakavat mielipiteitä. Vanhempien tekemän hoitoratkaisun taustalla on useita erilaisia syitä, joista lapsen parhaaseen pyrkiminen on yksi. Muita syitä voivat olla esimerkiksi vanhempien taloudellinen tilanne, työtilanne, maantieteellinen sijainti sekä se, onko perheessä muita lapsia.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien käsityksiä alle kaksivuotiaan lapsensa parhaasta päivähoidon näkökulmasta. Tutkimustehtävää tarkasteltiin kahden kysymyksen avulla. Selvitettiin, millaisia käsityksiä vanhemmilla on lapsensa parhaasta sekä miten nämä käsitykset näkyvät siinä, mihin hoitoratkaisuun päädytään.
Tutkimus on tehty Jyväskylän ja Tampereen yliopiston, sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Childcarehankkeen haastatteluaineiston ”Haastattelut varahaiskasvatusratkaisuista: alle kaksivuotiaiden lasten huoltajat 2016–2017”. Tutkimukseen valittiin haastatteluista satunnaiset 20. Vastaajien joukko on monipuolinen ja edustaa vanhempia monista eri taustoista ja lähtökohdista. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, fenomenografista lähestymistapaa käyttäen.
Huoltajien käsityksiksi lapsen parhaaseen liittyen nousi aineiston pohjalta kuusi kategoriaa, jotka ovat vertaisryhmät, aktiviteettien mahdollisuus, turvalliset aikuiset ja lapsen huomiointi, lapsen hyvinvointi ja pärjääminen, oppiminen, sekä arjen sujuvuus ja pysyvyys. Vertaisryhmien ja oppimisen merkitys korostui erityisesti päiväkodin valinneiden vanhempien käsityksissä. Lapsen hyvinvointiin ja pärjäämiseen liittyvät syyt korostuivat erityisesti muun kodin ulkopuolisen hoivan valinneiden vanhempien käsityksissä. Kotihoitoon päätyneillä vanhemmilla korostui aktiviteettien mahdollisuus.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien käsityksiä alle kaksivuotiaan lapsensa parhaasta päivähoidon näkökulmasta. Tutkimustehtävää tarkasteltiin kahden kysymyksen avulla. Selvitettiin, millaisia käsityksiä vanhemmilla on lapsensa parhaasta sekä miten nämä käsitykset näkyvät siinä, mihin hoitoratkaisuun päädytään.
Tutkimus on tehty Jyväskylän ja Tampereen yliopiston, sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Childcarehankkeen haastatteluaineiston ”Haastattelut varahaiskasvatusratkaisuista: alle kaksivuotiaiden lasten huoltajat 2016–2017”. Tutkimukseen valittiin haastatteluista satunnaiset 20. Vastaajien joukko on monipuolinen ja edustaa vanhempia monista eri taustoista ja lähtökohdista. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, fenomenografista lähestymistapaa käyttäen.
Huoltajien käsityksiksi lapsen parhaaseen liittyen nousi aineiston pohjalta kuusi kategoriaa, jotka ovat vertaisryhmät, aktiviteettien mahdollisuus, turvalliset aikuiset ja lapsen huomiointi, lapsen hyvinvointi ja pärjääminen, oppiminen, sekä arjen sujuvuus ja pysyvyys. Vertaisryhmien ja oppimisen merkitys korostui erityisesti päiväkodin valinneiden vanhempien käsityksissä. Lapsen hyvinvointiin ja pärjäämiseen liittyvät syyt korostuivat erityisesti muun kodin ulkopuolisen hoivan valinneiden vanhempien käsityksissä. Kotihoitoon päätyneillä vanhemmilla korostui aktiviteettien mahdollisuus.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10477]