Healthcare and Social Welfare Professionals’ Perceptions of User Involvement in the Implementation of Digital Services and Its Impact on Well-being

Abstract

Tämän väitöskirjan tavoitteena oli syventää ymmärrystä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksista digitaalisten palvelujen käyttöönotossa, erityisesti käyttäjien osallistumisen ja ammattilaisten hyvinvoinnin välisestä yhteydestä. Erityishuomio kiinnitettiin eri ammattiryhmien välisiin eroihin. Näitä ammattiryhmiä olivat lääkärit, sairaanhoitajat ja sosiaalialan ammattilaiset. Tutkimusta ohjasivat Normalisointiprosessiteorian käsite ”sitoutunut osallistuminen” (Cognitive participation) sekä Työn vaatimukset - voimavarat -malli (JD-R).

Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisella monimenetelmällisellä tutkimusasetelmalla. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kahdeksan fokusryhmähaastattelua (n = 30) neljässä suomalaisessa terveyskeskuksessa, joissa tarkasteltiin digitaalisten palveluiden käyttöönottoa käyttäjien osallistumisen näkökulmasta. Toisessa vaiheessa hyödynnettiin kolmea valtakunnallista poikkileikkausaineistoa (n = 9 240), joiden avulla tarkasteltiin tilastollisia yhteyksiä käyttäjien osallistumisen, ohjelmistotoimittajayhteistyön ja ammattilaisten hyvinvoinnin välillä.

Tulokset osoittivat, että osallistumismahdollisuudet, jotka tarjosivat todellista vaikutusvaltaa ja näkyvyyttä kehittämisprosessissa, vahvistivat ammattilaisten omistajuuden ja sitoutumisen tunnetta. Sen sijaan käyttäjien osallistaminen ilman riittävää organisaation tukea erityisesti käyttöönoton alkuvaiheessa oli yhteydessä lisääntyneeseen stressiin ja kuormitukseen. Lääkärit raportoivat muita ammattiryhmiä matalampia tietojärjestelemästressin tasoja, erityisesti silloin, kun yhteistyö ohjelmistotoimittajien kanssa koettiin toimivaksi. Tyytyväisyys ohjelmistotoimittajien kehitystyöhön näyttäytyi keskeisenä ammattilaisten hyvinvointia suojaavana tekijänä.

Tulokset korostavat kattavien, resursoitujen ja ammattiryhmäkohtaisesti räätälöityjen käyttöönottostrategioiden merkitystä. Käyttäjien osallistaminen tulee sovittaa eri ammattiryhmien todellisiin työolosuhteisiin, varmistaa riittävä aika ja tuki osallistumiselle sekä ylläpitää läpinäkyviä palautekäytäntöjä. Nämä tekijät ovat keskeisiä sekä onnistuneen käyttöönoton että ammattilaisten motivaation, sitoutumisen ja hyvinvoinnin kannalta.

The aim of this dissertation was to deepen understanding of healthcare and social welfare professionals’ experiences with digital service implementation, focusing on user involvement and its relationship to professional well-being. Particular attention was given to differences between professional groups, physicians, registered nurses, and social welfare professionals. The study was guided by the concept of cognitive participation from the Normalization Process Theory and the Job Demands–Resources model.

A two-phased multi-methods design was employed. Phase I consisted of eight focus group interviews (n = 30) conducted in four Finnish health centers to explore factors supporting digital service implementation from the perspective of user involvement. Phase II utilized three national cross-sectional survey datasets (n = 9,240) to examine associations between user involvement, collaboration with software vendors, and professionals’ well-being.

The results revealed that meaningful opportunities to participate in information system development and responsive feedback mechanisms fostered a sense of ownership and engagement among professionals. However, user involvement without adequate organizational support, particularly during early implementation phases, was associated with increased stress and workload. Physicians reported lower levels of system-related stress compared to other groups, especially when collaboration with software vendors was perceived as effective. Overall, vendor responsiveness emerged as a key protective factor for professionals’ well-being.

The findings underscore the need for comprehensive, well-resourced, and professional-specific implementation strategies. Tailoring user involvement to the realities of different professional groups, ensuring time and organizational support for participation, and maintaining transparent feedback loops are essential not only for successful digital service implementation but also for sustaining professionals’ motivation, engagement, and well-being.