Pameilla lähtee kireys, Sparinet pistää pökkyrään ja morfiiniin kuolee: Huumausaineiden vaikutuksiin suhtautuva puhe elokuvassa Reindeerspotting – pako Joulumaasta

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan huumausaineiden vaikutuksiin suhtautuvaa puhetta vuonna 2010 ilmestyneessä dokumenttielokuvassa Reindeerspotting – pako Joulumaasta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka huumausaineiden vaikutuksiin suhtaudutaan elokuvan henkilöhahmojen puheessa, millaisiksi huumausaineiden vaikutukset suhtautuvassa puheessa kuvataan ja millaisia kielellisiä valintoja suhtautuvassa huumepuheessa esiintyy.

Tutkielman teoriatausta pohjautuu aiempaan tieteelliseen tutkimukseen huumausaineista ja suhtautuvasta kielenkäytöstä. Dokumentista analysoidaan henkilöhahmojen puhetta, joka liittyy laittoman huumausaineiden käytön vaikutuksiin. Menetelmänä on lingvistinen analyysi, jossa sanastoa, semantiikkaa ja syntaksia analysoidaan kieliopillisesti. Analysoinnissa hyödynnetään Martinin ja Whiten (2005) systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan pohjautuvaa suhtautumisen teoriaa (appraisal theory) sekä siihen liittyvää termistöä. Aineistoa tulkitaan Martinin ja Whiten kuvaaman taktisen (tactical) lukutavan avulla. Analyysin keskiössä on suhtautumisen teoriassa kuvattu asioiden arvottaminen (appreciation), josta huumausaineisiin suhtautuvassa puheessa on elokuvassa kyse.

Tulokset osoittavat, että huumausaineiden vaikutuksiin suhtautuminen ilmenee aineistossa eksplisiittisenä myönteisyytenä ja kielteisyytenä sekä pelkästään implisiittisesti. Myönteisessä huumepuheessa edustuu päihtymystilan kuvailu ja kielteisessä huumausaineiden pitkäaikaisvaikutukset. Toistuvia kielellisiä valintoja aineistossa ovat huumausaineiden kuvaaminen semanttisina agentteina, yleistävän toisen ja kolmannen persoonan käyttö sekä olotilaan viittaavat epämääräiset substantiivinimitykset. Yleisin huumeiden käyttöön viittaava verbi on vetää, jota ei käytetä lainkaan eksplisiittisen myönteisessä huumepuheessa. Tulosten perusteella jatkotutkimustarvetta olisi joillekin aineistossa ilmeneville kielenpiirteille sekä huumeiden käyttäjien etnografialle ja vuorovaikutukselle.