Suomen kieli transnationaalissa arjessa: Kielikäsitystutkimus Bostonin seudulla asuvien ulkosuomalaisten keskuudessa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomen kielen roolia ulkosuomalaisten transnationaalissa arjessa. Transnationaalisuudella tarkoitetaan globalisaation ja viestintäteknologian kehittymisen myötä syntyneitä monimuotoisia tapoja olla yhteyksissä eri kielten, kulttuurien ja yhteisöjen välillä tiiviisti ja samanaikaisesti. Tutkimuksessa selvitetään, miten Bostonin (Massachusetts, Yhdysvallat) suuralueella asuvat suomalaiset hahmottavat omaa kielellistä arkeaan sekä millainen rooli viestintäteknologialla on heidän suomen kielen käytössään.

Tutkimus sijoittuu globalisaation sosiolingvistiikan ja kielikäsitystutkimuksen kenttään. Aineistona käytetään puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jotka on litteroitu analyysia varten. Haastateltavat ovat suomalaisia, jotka ovat muuttaneet Bostonin seudulle aikuisiällä. Haastattelut toteutettiin kahtena parihaastatteluna ja kahtena neljän hengen ryhmähaastatteluna. Yhteensä osallistujia oli 12. Aineistoa analysoitiin laadullisen temaattisen analyysin keinoin, minkä avulla saatiin esiin sekä eksplisiittisiä että implisiittisiä kielikäsityksiä.

Tutkimushavainnot viittaavat siihen, että viime vuosikymmenten viestintäteknologian kehitys on muuttanut merkittävästi ulkosuomalaisten kielellistä arkea. Haastateltavat kertoivat, että heidän yhteydenpitonsa Suomeen on nykyisin huomattavasti helpompaa kuin heidän Bostonin-oleskelunsa alkuvaiheessa. Viestintäteknologialla ja transnationaaleilla yhteyksillä on keskeinen rooli heidän arjessaan: se on haastateltavien mukaan lisännyt suomen kielen käyttöä ja tehnyt siitä aiempaa näkyvämmän osan jokapäiväistä elämää.

Muutos näkyy selkeimmin pisimpään, jo 40–50 vuotta Bostonin seudulla asuneiden elämässä. He kertoivat aluksi kipuilleensa englannin kielen kanssa ja kuvailivat viestintäteknologian vaikuttaneen valtavasti heidän arkikieliinsä. He myös vertasivat tilannettaan itseään vanhempiin ulkosuomalaisiin, joiden yhteydenpito Suomeen tapahtui lähinnä kirjeitse. Viimeisen 20 vuoden aikana Yhdysvaltoihin muuttaneet haastateltavat puolestaan kertoivat, etteivät he kokeneet kulttuurishokkia tai kielivaikeuksia muuton yhteydessä. Transnationaalisuus on ollut heille arkea jo ennen muuttoa. Tämä kertoo siitä, että myös haastateltavien välillä on nähtävissä eri maahanmuuttajasukupolvia. Lisäksi haastateltavat tasapainottelevat eri kielten ja kulttuurien välillä, mikä tuo mukanaan sekä kuulumisen että kuulumattomuuden tunteita eri elämänpiireissä.

Tutkimus tukee aiempaa kielikäsitystutkimusta ja antaa viitteitä siitä, että yksikielisyyden normi ja normatiivinen kielikasvatus vaikuttavat voimakkaasti suomalaisten kielikäsityksiin myös ulkomailla. Suomen kieli on haastateltavien keskuudessa arvokas identiteetin osa, josta halutaan pitää hyvää huolta. Samalla monikielinen arki haastaa tätä ihannetta, mikä aiheuttaa ristiriitaisia tunteita. Vaikka haastateltavat pitävät Bostonin seutua kansainvälisenä ja monikielisyydelle avoimena, käsitykset kielten erillisyydestä ja oikeellisuudesta ovat heidän keskuudessaan vahvoja. Tämä näkyy pyrkimyksinä välttää kielten sekoittumista sekä taipumuksena verrata omia kielellisiä resursseja ideaaliin kielenkäyttäjään.

Kokonaisuutena tutkimus valottaa 2020-luvun ulkosuomalaisten tilannetta eri aikoina muuttaneiden kokemusten kautta ja keskittyy erityisesti Bostonin suuralueeseen, jolla on omat erityispiirteensä. Se osoittaa, että viestintäteknologialla on ollut mullistava vaikutus ulkosuomalaisten kielelliseen arkeen, minkä ansiosta suomen kielen käytön koetaan lisääntyneen ja uskotaan säilyvän osana arkea myös tulevaisuudessa. Viestintäteknologian ja transnationaalien yhteyksien myötä kielelliset resurssit liikkuvat ihmisten mukana yli maantieteellisten ja sosiaalisten rajojen, ja niiden merkitys muovautuu jatkuvasti eri yhteyksissä. Siksi suomen kielen tutkimukselle ulkomailla on jatkossakin tarvetta.