Sähkökuorma-autojen käyttömallit ja latausmahdollisuudet Suomessa
Heininen, Pekka (2025)
2025
Tietojohtamisen DI-ohjelma - Master's Programme in Information and Knowledge Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
Hyväksymispäivämäärä
2025-11-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025111210580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025111210580
Tiivistelmä
Niin Euroopassa kuin Suomessakin kunnianhimoiset päästötavoitteet vaikuttavat laajasti liikenteen tulevaisuuteen jo lyhyellä aikavälillä. Raskaan tieliikenteen osuus liikenteen päästöistä on merkittävä, joten nopeita päästövähennystoimia tarvitaan myös kuorma-autoliikenteessä. Kuorma-autojen sähköistyminen tarjoaa mahdollisuuden merkittäviin päästövähennyksiin, ja sähköisten kuorma-autojen määrä onkin kasvanut nopeasti. Nopea teknologinen kehitys ja sähköistymiseen kannustava sääntely vauhdittavat raskaan tieliikenteen sähköistymistä, mutta niin taloudelliset kuin operatiivisetkin epävarmuudet sähkökuorma-autoihin liittyen hidastavat muutoksen etenemistä. Tämän työn tavoitteena oli tarkastella, millaisina raskaan tieliikenteen sähköistymisen mahdollisuudet ja haasteet koetaan Suomessa etenkin kuljetusalan operatiivisesta näkökulmasta.
Tutkimusta varten toteutettiin kirjallisuuskatsaus, data-analyysi ja haastattelututkimus. Kirjallisuuskatsauksen avulla kartoitettiin raskaan tieliikenteen ominaisuuksia ja merkitystä Suomessa. Kirjallisuuskatsausta hyödynnettiin myös raskaan tieliikenteen mahdollisuuksien ja haasteiden taustoittamiseen ja analysointiin. Ymmärrystä raskaasta tieliikenteestä syvennettiin data-analyysin keinoin. Data-analyysillä taustoitettiin kirjallisuuskatsauksen näkökulmia ja raskaan tieliikenteen ominaispiirteitä Suomessa.
Kirjallisuuskatsauksen ja data-analyysin tulokset korostivat raskaan tieliikenteen merkitystä Suomen liikennejärjestelmässä. Pitkät välimatkat ja ohuet tavaravirrat ovat Suomen raskaassa tieliikenteessä tyypillisiä, ja laajasti ympäri Suomen levittäytynyt teollisuus luo valtaosan kuljetuskysynnästä. Tutkimuskirjallisuudessa raskaan tieliikenteen sähköistymiseen liittyen korostuivat etenkin teknologiset, taloudelliset ja operatiiviset mahdollisuudet ja haasteet. Sähköistymisen edellytyksiin vaikutti merkittävästi myös toimintaympäristö, jossa niin sääntelyn, infrastruktuurin kuin sidosryhmienkin merkitys nousi esiin.
Haastattelututkimuksessa suoritettiin asiantuntijahaastatteluita, joissa raskaan tieliikenteen sähköistymisen mahdollisuuksia ja haasteita kartoitettiin kuljetusyritysten edustajia haastattelemalla. Kuljetusyrityksissä raskaan tieliikenteen sähköistymiseen suhtauduttiin pääosin skeptisesti. Sähkökuorma-autojen teknologiset rajoitteet nähtiin merkittävinä yritysten nykyisten toimintamallien ja asiakkaiden tarpeiden täyttämisen näkökulmasta. Sähköistymisen taloudelliset edellytykset nähtiin toistaiseksi heikkoina ja toimintaympäristön ongelmat huomattavina. Sähkökuorma-autojen korkea potentiaali kuitenkin tunnistettiin laajalti ja nopea teknologinen kehitys nähtiin mahdollisena. Muutokseen valmistautuminen olikin jo aloitettu monissa yrityksissä.
Pitkät välimatkat, suuret kuljetettavat massat ja kuljetustoiminnan ympärivuorokautisuus tekevät raskaan tieliikenteen sähköistämisestä Suomessa hankalaa. Logistiikkakeskuksissa kuorman lastaus- ja purkuaikojen hyödyntäminen sähkökuorma-auton lataamiseen olisi keskeistä, mutta keskusten tilat tai toimintamallit eivät välttämättä mahdollista tehokasta lataamista. Julkisen latausinfrastruktuurin puutteet ja yleisen taloustilanteen heikentyminen nähtiin myös muutosta hidastavina tekijöinä. Kuljetusyritysten toiminnan havaittiin nojaavan monilta osin nykyisten teknologioiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, ja nykytilanteessa sähkökuorma-autojen rajalliset teknologiset ominaisuudet ja elinkaaren kustannustehokkuus nähtiin merkittävinä haasteina.
Haastattelututkimuksessa näkökulmat rajoittuivat kuitenkin kuljetusyrityksiin, joten kiinnostavaksi jatkotutkimuskohteeksi muodostuvatkin raskaan tieliikenteen sähköistymisen kannalta muiden keskeisten toimijoiden näkökulmat. Työn tulokset kuitenkin avaavat raskaan tieliikenteen sähköistymisen vaatiman muutoksen olennaisimpia näkökulmia, ja tarjoavat katsauksen kuljetusalan kokemuksiin ja näkemyksiin Suomessa. Ambitious emission reduction targets in both Europe and Finland are reshaping the future of transport already in the short term. As road freight transport accounts for a substantial share of total transport emissions, rapid mitigation measures are required also for truck operations. The electrification of trucks offers a viable pathway toward significant emission reductions, and recently the number of electric trucks has been growing rapidly. Fast technological development and supportive regulation are driving this transition, yet persistent economic and operational uncertainties regarding electric trucks continue to slow the pace of change. The aim of this study was to examine the perceived opportunities and challenges of heavy road transport electrification in Finland, particularly from an operational perspective within the freight transport sector.
The research combined a literature review, data analysis, and expert interviews. The literature review explored the characteristics and role of heavy road transport in Finland, as well as the underlying opportunities and constraints related to electrification. These insights were complemented by a data analysis that contextualized Finland’s road freight transport structure and specific features of road freight transport operations.
Findings from the literature and data analyses underscored the central role of road freight transport in Finland’s logistics system. Long transport distances, low freight densities, and geographically dispersed industrial production shape transport demand in Finland. From an electrification perspective, technological, economic, and operational factors were identified as the most critical enablers and barriers. Furthermore, the external operating environment, particularly regulation, infrastructure, and stakeholder dynamics, was found to have a major influence on the feasibility of truck electrification.
Expert interviews with representatives of freight transport companies revealed a generally cautious outlook toward electrification. Technological limitations were viewed as significant obstacles to meeting customer requirements and maintaining efficient operations, while the economic conditions for adopting electric trucks were seen as weak. Nevertheless, the potential of electric trucks and the rapid pace of technological progress were widely acknowledged. Many companies had already begun preparing for the change in some way.
Long distances, heavy payloads, and continuous round-the-clock operations present structural challenges for electrification in Finland. The utilization of loading and unloading times at logistics hubs for vehicle charging was considered crucial, yet current facilities and operational models often constrain efficient charging. Deficiencies in public charging infrastructure and a weakening economic climate were further identified as factors slowing the transition. Overall, the effective operation of road freight transport companies remains heavily dependent on conventional technologies, and under current conditions, the limited technical performance and lifecycle cost-efficiency of electric trucks pose major barriers for change.
As the interview study focused on transport companies, future research should incorporate the perspectives of other key stakeholders to provide a more comprehensive understanding of the electrification of road freight transport in Finland. The results of the study still describe the key aspects regarding electrification of road freight transport and provide an overview of the experiences and perspectives of the Finnish road freight transport sector.
Tutkimusta varten toteutettiin kirjallisuuskatsaus, data-analyysi ja haastattelututkimus. Kirjallisuuskatsauksen avulla kartoitettiin raskaan tieliikenteen ominaisuuksia ja merkitystä Suomessa. Kirjallisuuskatsausta hyödynnettiin myös raskaan tieliikenteen mahdollisuuksien ja haasteiden taustoittamiseen ja analysointiin. Ymmärrystä raskaasta tieliikenteestä syvennettiin data-analyysin keinoin. Data-analyysillä taustoitettiin kirjallisuuskatsauksen näkökulmia ja raskaan tieliikenteen ominaispiirteitä Suomessa.
Kirjallisuuskatsauksen ja data-analyysin tulokset korostivat raskaan tieliikenteen merkitystä Suomen liikennejärjestelmässä. Pitkät välimatkat ja ohuet tavaravirrat ovat Suomen raskaassa tieliikenteessä tyypillisiä, ja laajasti ympäri Suomen levittäytynyt teollisuus luo valtaosan kuljetuskysynnästä. Tutkimuskirjallisuudessa raskaan tieliikenteen sähköistymiseen liittyen korostuivat etenkin teknologiset, taloudelliset ja operatiiviset mahdollisuudet ja haasteet. Sähköistymisen edellytyksiin vaikutti merkittävästi myös toimintaympäristö, jossa niin sääntelyn, infrastruktuurin kuin sidosryhmienkin merkitys nousi esiin.
Haastattelututkimuksessa suoritettiin asiantuntijahaastatteluita, joissa raskaan tieliikenteen sähköistymisen mahdollisuuksia ja haasteita kartoitettiin kuljetusyritysten edustajia haastattelemalla. Kuljetusyrityksissä raskaan tieliikenteen sähköistymiseen suhtauduttiin pääosin skeptisesti. Sähkökuorma-autojen teknologiset rajoitteet nähtiin merkittävinä yritysten nykyisten toimintamallien ja asiakkaiden tarpeiden täyttämisen näkökulmasta. Sähköistymisen taloudelliset edellytykset nähtiin toistaiseksi heikkoina ja toimintaympäristön ongelmat huomattavina. Sähkökuorma-autojen korkea potentiaali kuitenkin tunnistettiin laajalti ja nopea teknologinen kehitys nähtiin mahdollisena. Muutokseen valmistautuminen olikin jo aloitettu monissa yrityksissä.
Pitkät välimatkat, suuret kuljetettavat massat ja kuljetustoiminnan ympärivuorokautisuus tekevät raskaan tieliikenteen sähköistämisestä Suomessa hankalaa. Logistiikkakeskuksissa kuorman lastaus- ja purkuaikojen hyödyntäminen sähkökuorma-auton lataamiseen olisi keskeistä, mutta keskusten tilat tai toimintamallit eivät välttämättä mahdollista tehokasta lataamista. Julkisen latausinfrastruktuurin puutteet ja yleisen taloustilanteen heikentyminen nähtiin myös muutosta hidastavina tekijöinä. Kuljetusyritysten toiminnan havaittiin nojaavan monilta osin nykyisten teknologioiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, ja nykytilanteessa sähkökuorma-autojen rajalliset teknologiset ominaisuudet ja elinkaaren kustannustehokkuus nähtiin merkittävinä haasteina.
Haastattelututkimuksessa näkökulmat rajoittuivat kuitenkin kuljetusyrityksiin, joten kiinnostavaksi jatkotutkimuskohteeksi muodostuvatkin raskaan tieliikenteen sähköistymisen kannalta muiden keskeisten toimijoiden näkökulmat. Työn tulokset kuitenkin avaavat raskaan tieliikenteen sähköistymisen vaatiman muutoksen olennaisimpia näkökulmia, ja tarjoavat katsauksen kuljetusalan kokemuksiin ja näkemyksiin Suomessa.
The research combined a literature review, data analysis, and expert interviews. The literature review explored the characteristics and role of heavy road transport in Finland, as well as the underlying opportunities and constraints related to electrification. These insights were complemented by a data analysis that contextualized Finland’s road freight transport structure and specific features of road freight transport operations.
Findings from the literature and data analyses underscored the central role of road freight transport in Finland’s logistics system. Long transport distances, low freight densities, and geographically dispersed industrial production shape transport demand in Finland. From an electrification perspective, technological, economic, and operational factors were identified as the most critical enablers and barriers. Furthermore, the external operating environment, particularly regulation, infrastructure, and stakeholder dynamics, was found to have a major influence on the feasibility of truck electrification.
Expert interviews with representatives of freight transport companies revealed a generally cautious outlook toward electrification. Technological limitations were viewed as significant obstacles to meeting customer requirements and maintaining efficient operations, while the economic conditions for adopting electric trucks were seen as weak. Nevertheless, the potential of electric trucks and the rapid pace of technological progress were widely acknowledged. Many companies had already begun preparing for the change in some way.
Long distances, heavy payloads, and continuous round-the-clock operations present structural challenges for electrification in Finland. The utilization of loading and unloading times at logistics hubs for vehicle charging was considered crucial, yet current facilities and operational models often constrain efficient charging. Deficiencies in public charging infrastructure and a weakening economic climate were further identified as factors slowing the transition. Overall, the effective operation of road freight transport companies remains heavily dependent on conventional technologies, and under current conditions, the limited technical performance and lifecycle cost-efficiency of electric trucks pose major barriers for change.
As the interview study focused on transport companies, future research should incorporate the perspectives of other key stakeholders to provide a more comprehensive understanding of the electrification of road freight transport in Finland. The results of the study still describe the key aspects regarding electrification of road freight transport and provide an overview of the experiences and perspectives of the Finnish road freight transport sector.