Asiakaslähtöiset pragmaatikot ja kriittiset kyynikot : Työllisyyspalveluiden työntekijöiden suhtautuminen tulosperusteiseen ostopalveluun

Abstract

Juha Sipilän hallituksessa valmisteltiin vuosina 2015–2019 kasvupalvelu-uudistusta, jossa työ- ja elinkeinopalvelut olisivat siirtyneet maakuntien järjestämisvastuulle, palvelutuotantoa olisi avattu kilpailulle ja yksityisten työvoimapalveluiden roolia olisi lisätty. TE-toimistoissa käynnistettiin useita ostopalvelupilotteja, joilla valmistauduttiin tuleviin muutoksiin. Myös Helsingin kaupungin työllisyyspalveluissa toteutettiin vuosina 2017–2019 pilotti, jossa asiakkaita ohjattiin yksityisiin valmennusyrityksiin ja valmennusyrityksille maksettiin tulosperusteisesti asiakkaan työllistymisen perusteella. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden ja TE-toimiston työntekijöiden suhtautumista tulosperusteisiin ostopalveluihin sekä heidän näkemyksiään työllisyyspalveluiden tulevaisuudesta. Tutkimukseen on haastateltu 12 Helsingin työllisyyspalveluiden ja TE-toimiston työntekijää. Aineisto on kerätty puolistrukturoituina teemahaastatteluina kesällä 2018.

Tulosperusteisten ostopalvelujen taustalla näkyy Suomeen 1990-luvulla rantautunut uusi julkisjohtaminen (New Public Management, NPM), jossa yksityisen sektorin johtamisoppeja ja toimintakäytäntöjä tuodaan julkiselle sektorille. Uusi julkisjohtaminen voidaan nähdä kaksitasoisena ilmiönä, jossa ylempi taso sisältää ajatuksen uudistaa ja tehostaa julkisen sektorin toimintaa omaksumalla yksityissektorin menetelmiä ja alemmalla tasolla kuvataan näitä menetelmiä käytännössä. Keskeisiin menetelmiin kuuluu mm. palvelujen ulkoistaminen sekä tilaajan ja tuottajan erottaminen.

Tutkimuksessa nousi esiin kaksi lähestymistapaa tulosperusteisiin ostopalveluihin. Pragmaattisesti suhtautuvat haastatellut korostivat asiakkaan etua ja pitivät ostopalvelua yhtenä työkaluna muiden joukossa eivätkä juurikaan pohtineet syitä siihen, miksi kaupungin työllisyyspalveluissa hankitaan ostopalveluja. Kriittisemmin ostopalveluihin suhtautuvat tulkitsivat, että ulkoistamisen taustalla vaikuttavat tietoiset poliittiset valinnat, joiden mukaan julkista sektoria halutaan pienentää ja siirtää palvelutuotantoa yksityisille yrityksille.

Käytännön tasolla ostopalvelun onnistumisen edellytyksenä pidettiin sitä, että ostopalvelu eroaa riittävästi kaupungin ja TE-toimiston omista palveluista, mikä ei tässä pilotissa toteutunut. Päällekkäisten palvelujen lisäksi kritiikkiä aiheutti erityisesti pilotin tulosperusteinen toteutus, jossa palveluntuottajien ei tarvinnut raportoida tilaajalle muusta kuin tuloksesta. Tämä herätti huolta siitä, että asiakkaat ovat nimellisesti palvelussa mutta eivät todellisuudessa saa tarvitsemaansa tukea.

Työllisyyspalvelujen tulevaisuudennäkymänä haastatellut pitivät vuonna 2018 sitä, että ostopalvelut lisääntyvät erityisesti helpommin työllistyvien palveluissa ja kaupungin vastuulle jää vaikeammin työllistyvien palvelu. Suunniteltu kasvupalvelu-uudistus ei kuitenkaan toteutunut ja työllisyyspalvelut siirtyivät kokonaan kuntien vastuulle vuonna 2025. Toimintaympäristön muutoksista huolimatta tutkimustulokset antavat arvokasta tietoa siitä, miten työllisyyspalveluiden työntekijät suhtautuvat palvelujen ulkoistamiseen. Hyvin järjestetyt ostopalvelut voivat olla toimiva vaihtoehto niille työllisyyspalveluiden asiakkaille, joilla on hyvät työllistymisvalmiudet. Ostopalvelujen suunnittelussa kannattaisi kuitenkin hyödyntää myös työllisyyspalveluiden työntekijöiden osaamista ja kokemusta, jotta saavutettaisiin aitoa vaikuttavuutta.