Akateemisten Naisten Karjala-Seuran nationalismi ja transnationalismi : ideologiaa ja toimintaa
Niemelä, Nella (2025)
Niemelä, Nella
2025
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-11-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025110910479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025110910479
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa olen tarkastellut Akateemisten Naisten Karjala-Seuran eli ANKS:n nationalismia ja transnationalismia. Tarkoituksena on ollut tarkastella, millaista oli ANKS:n nationalismi ideologiana, millaisia piirteitä siinä oli ja miten se ilmeni seuran toiminnassa. Toisena aiheena olevan transnationalismin kautta olen tarkastellut, että millaisia ANKS:n ulkomaansuhteet olivat, ja miten ne näkyivät seuran toiminnassa.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä tässä tutkielmassa olen käyttänyt nationalismin, kansan ja transnationalismin käsitteitä. Nationalismiin liittyen olen käsitellyt kansan eri määritelmiä ja heimon käsitettä.Kansan voi määritellä ulkoisesti eli ulkoisten ominaisuuksien kuten etnisyyden kautta tai sisäisesti, jolloin korostuu kansalaisten tahto kuulua kansaan. Heimon käsite viittaa suomensukuisiin kansoihin, joita ANKS pyrki liittämään Suomeen. Transnationalismin käsite liittyy ulkomaisten tahojen kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Käsitteiden määrittelemiseen hyödynsin tutkimuskirjallisuutta ja muodostin niiden pohjalta teoreettisen viitekehyksen. Olen hyödyntänyt taustoittavana kirjallisuutena myös Akateemiseen Karjala-Seuraan liittyvää kirjallisuutta.
Aineistona tässä tutkielmassa olen käyttänyt Akateemisten Naisten Karjala-Seuran jäsenlehteä, jota tarkastelin laadullisella sisällönanalyysillä. Lehteä on ilmestynyt 11 vuosikertaa ja ne ovat saatavissa Kansalliskirjaston digiarkistossa. Menetelmänä käytin teoriaohjaavaa aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jossa loin pääkategoriat teorian avulla, mutta alaluokat aineiston pohjalta.
Tämän tutkielman tuloksena on se, että Akateemisten Naisten Karjala-Seuran käsitys Suomen kansasta ei ollut yksiselitteinen. Seura halusi liittää Suomeen myös sukulaiskansoja, jotka voidaan tulkita kuuluneen samaan etniseen yhteisöön Suomen kansalaisten kanssa. ANKS:n nationalismi keskittyi Suomen rakentamiseen, ja seuran jäseniltä vaadittiin aktiivista osallistumista työntekoon ja maanpuolustukseen. ANKS:n toiminnassa näkyi seuran nationalistinen ideologia, koska seura järjesti toimintaa esimerkiksi maanpuolustukseen ja heimotyöhön liittyen. Transnationalistisia suhteita ANKS:lla oli myös. Seura teki yhteistyötä esimerkiksi saksalaisen tahon kanssa ja haki mallia omaan toimintaansa esimerkiksi suunnittelemaansa työpalveluun. Muuten kuin saksalaisiin, ANKS:n transnationalistiset suhteet kohdistuivat Suomen sukulaiskansoihin.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä tässä tutkielmassa olen käyttänyt nationalismin, kansan ja transnationalismin käsitteitä. Nationalismiin liittyen olen käsitellyt kansan eri määritelmiä ja heimon käsitettä.Kansan voi määritellä ulkoisesti eli ulkoisten ominaisuuksien kuten etnisyyden kautta tai sisäisesti, jolloin korostuu kansalaisten tahto kuulua kansaan. Heimon käsite viittaa suomensukuisiin kansoihin, joita ANKS pyrki liittämään Suomeen. Transnationalismin käsite liittyy ulkomaisten tahojen kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Käsitteiden määrittelemiseen hyödynsin tutkimuskirjallisuutta ja muodostin niiden pohjalta teoreettisen viitekehyksen. Olen hyödyntänyt taustoittavana kirjallisuutena myös Akateemiseen Karjala-Seuraan liittyvää kirjallisuutta.
Aineistona tässä tutkielmassa olen käyttänyt Akateemisten Naisten Karjala-Seuran jäsenlehteä, jota tarkastelin laadullisella sisällönanalyysillä. Lehteä on ilmestynyt 11 vuosikertaa ja ne ovat saatavissa Kansalliskirjaston digiarkistossa. Menetelmänä käytin teoriaohjaavaa aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jossa loin pääkategoriat teorian avulla, mutta alaluokat aineiston pohjalta.
Tämän tutkielman tuloksena on se, että Akateemisten Naisten Karjala-Seuran käsitys Suomen kansasta ei ollut yksiselitteinen. Seura halusi liittää Suomeen myös sukulaiskansoja, jotka voidaan tulkita kuuluneen samaan etniseen yhteisöön Suomen kansalaisten kanssa. ANKS:n nationalismi keskittyi Suomen rakentamiseen, ja seuran jäseniltä vaadittiin aktiivista osallistumista työntekoon ja maanpuolustukseen. ANKS:n toiminnassa näkyi seuran nationalistinen ideologia, koska seura järjesti toimintaa esimerkiksi maanpuolustukseen ja heimotyöhön liittyen. Transnationalistisia suhteita ANKS:lla oli myös. Seura teki yhteistyötä esimerkiksi saksalaisen tahon kanssa ja haki mallia omaan toimintaansa esimerkiksi suunnittelemaansa työpalveluun. Muuten kuin saksalaisiin, ANKS:n transnationalistiset suhteet kohdistuivat Suomen sukulaiskansoihin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10929]
