Vallaton apulaispormestari: Tarkastelussa valta Tampereella, Helsingissä ja Turussa
Sasi, Ilkka (2025)
2025
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
Hyväksymispäivämäärä
2025-11-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025110710474
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025110710474
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan apulaispormestareiden asemaa ja valtaa Suomen kolmessa keskuskaupungissa - Tampereella, Helsingissä ja Turussa. Tutkimusaukkona on havaittu vallitseva epätietoisuus niin kansalaisten kuin jopa poliitikkojenkin keskuudessa siitä, mikä on apulaispormestarin rooli, ja millaista valtaa hän kunnassaan käyttää. Kuntalain (KL 45 §) mukaan apulaispormestarin tehtävistä määrätään kunnan hallintosäännössä. Tampereella, Helsingissä ja Turussa on käytössä apulaispormestarijärjestelmä.
Tutkielma on laadullinen tutkimus. Tutkimuskysymyksenä halutaan selvittää, mikä on apulaispormestari. Osaltaan halutaan kysyä, millainen on apulaispormestareiden valta. Tutkimuskaupunkeina ovat Tampere, Helsinki ja Turku. Tutkielman aineistona sovelletaan Tampereen, Helsingin ja Turun hallintosääntöjä sekä tutkimuskaupunkien kuudelle apulaispormestarina toimineelle suoritettuja teemahaastatteluja.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Max Weberin teoriaa vallan kerrostuneisuudesta. Poliittisen yhteisövallan alateoriana sovelletaan Steven Lukesin vallan kolmien kasvojen teoriaa. Edelleen tarkastellaan vallan pluralismia osana rationaalista hallintoa. Tutkielmassa taustoitetaan myös paikallishallinnon ulottuvuuksia sekä Tampereen, Helsingin ja Turun pormestarimalleja.
Tutkimuksen tuloksena havaitaan, että kohdekaupungeissa on erilaiset apulaispormestarimallit. Tampereella apulaispormestari vaikuttaa lautakuntiensa valmistelun suuntaviivoihin hoitaen samalla pormestarin hänelle osoittamia tehtäviä. Helsingissä apulaispormestari on pormestarista riippumaton yleistoimivallan ja toimialavallan käyttäjä. Turussa pormestari ja apulaispormestarit johtavat kaupunkia pormestaristona.
Apulaispormestarin vallankäytössä korostuu statusryhmävalta, tiedollinen valta sekä agendan asettamisen valta. Apulaispormestareiden tarpeen alkuperäinen peruste on ollut toimialalle keskittyvä rooli, mutta tutkimuskaupungeissa apulaispormestarit ovat painottuneesti yleistoimivallan käyttäjiä. Apulaispormestarimalli ei noudata perinteistä byrokraattista hallintomallia. Toimialakeskeisen pluralismin sijaan apulaispormestarijärjestelmää voidaan pitää elitistisenä hallintomallina.
Johtopäätöksenä dualistista hallintoteoriaa on kehitetty pluralismin hengessä tunnistaen paremmin taloudellista rationalismia tavoitteleva toimialat huomioiva paikallisen julkishallinnon malli, trialismi.
Tutkielma on laadullinen tutkimus. Tutkimuskysymyksenä halutaan selvittää, mikä on apulaispormestari. Osaltaan halutaan kysyä, millainen on apulaispormestareiden valta. Tutkimuskaupunkeina ovat Tampere, Helsinki ja Turku. Tutkielman aineistona sovelletaan Tampereen, Helsingin ja Turun hallintosääntöjä sekä tutkimuskaupunkien kuudelle apulaispormestarina toimineelle suoritettuja teemahaastatteluja.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Max Weberin teoriaa vallan kerrostuneisuudesta. Poliittisen yhteisövallan alateoriana sovelletaan Steven Lukesin vallan kolmien kasvojen teoriaa. Edelleen tarkastellaan vallan pluralismia osana rationaalista hallintoa. Tutkielmassa taustoitetaan myös paikallishallinnon ulottuvuuksia sekä Tampereen, Helsingin ja Turun pormestarimalleja.
Tutkimuksen tuloksena havaitaan, että kohdekaupungeissa on erilaiset apulaispormestarimallit. Tampereella apulaispormestari vaikuttaa lautakuntiensa valmistelun suuntaviivoihin hoitaen samalla pormestarin hänelle osoittamia tehtäviä. Helsingissä apulaispormestari on pormestarista riippumaton yleistoimivallan ja toimialavallan käyttäjä. Turussa pormestari ja apulaispormestarit johtavat kaupunkia pormestaristona.
Apulaispormestarin vallankäytössä korostuu statusryhmävalta, tiedollinen valta sekä agendan asettamisen valta. Apulaispormestareiden tarpeen alkuperäinen peruste on ollut toimialalle keskittyvä rooli, mutta tutkimuskaupungeissa apulaispormestarit ovat painottuneesti yleistoimivallan käyttäjiä. Apulaispormestarimalli ei noudata perinteistä byrokraattista hallintomallia. Toimialakeskeisen pluralismin sijaan apulaispormestarijärjestelmää voidaan pitää elitistisenä hallintomallina.
Johtopäätöksenä dualistista hallintoteoriaa on kehitetty pluralismin hengessä tunnistaen paremmin taloudellista rationalismia tavoitteleva toimialat huomioiva paikallisen julkishallinnon malli, trialismi.