How does language and culture impact pragmatics?

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli lisätä ymmärrystä siitä, miten kieli ja kulttuuri vaikuttavat pragmatiikkaan ja pohtia, miten nämä mahdolliset erot voivat mahdollisesti vaikuttaa puheterapeutin työhön. Useissa tutkimuksissa on todettu, että kieli ja kulttuuri vaikuttavat pragmatiikkaan. Kuitenkin näiden erojen vaikutusta on tutkittu suomalaisessa kontekstissa suhteellisen vähän. Maahanmuuttajien ja muiden kielien puhujien määrät ovat kasvaneet Suomessa viimeiset 30 vuotta. Täten Suomessa toimivat puheterapeutit tulevat luultavasti kohtaaman kyseisiä henkilöitä päivittäisessä arjessa ja puheterapeuttien täytyisi ottaa huomioon mahdolliset pragmaattiset erot arvioinnin, diagnosoinnin ja terapian aikana. Asiakkaan äidinkielen ja kulttuurin vaikutusten ymmärtäminen pragmatiikkaan voi johtaa tarkempaan diagnoosiin sekä yksilöllisempään terapiaan.

Tämän tutkimuksen päämäärä on selvittää, kuinka kieli ja kulttuurinen tausta vaikuttavat pragmatiikkaan. Koska pragmatiikka on niin laaja käsite, tutkimus keskittyi kolmeen osa-alueeseen; tunteisiin, kohteliaisuuteen sekä kehuihin. Osallistujia (n = 21) pyydettiin arvioimaan viiden kohdan Likert-asteikoilla, kuinka he ilmaisevat tunteita, kohteliaisuuksia sekä kehuja heidän ensimmäisellä ja toisella kielellään (L1 ja L2). Kielen vaikutusta pragmatiikkaan tutkittiin vertailemalla osallistujien vastauksia L1-kielen ja L2-kielen välillä. Kulttuurin vaikutusta pragmatiikkaan tutkittiin jakamalla osallistujat ryhmiin kulttuuritaustan mukaan: suomalainen (n = 7), aasialainen (n = 7) ja eurooppalainen (n = 6) kulttuuritausta. Heidän vastauksiaan vertailtiin kulttuurin mukaan. Osallistujat vastasivat myös avoimiin kysymyksiin näihin osa-alueisiin liittyen. Avointen kysymysten tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä siitä, miksi joitain eroja on olemassa ja selvittää muita mahdollisia pragmatiikkaan vaikuttavia tekijöitä. Vastaukset analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti.

Kielellä vaikutti olevan suuri vaikutus tunteelliseen ilmaisuun. Keskeinen teema oli, että tunteelliset sanat sisälsivät enemmän painoarvoa osallistujan L1-kielessä ja suurin osa vastaajista halusi mieluummin ilmaista tunteitaan L1-kielellä. Kuitenkin jotkut osallistujista vastasivat, että he ilmaisivat tunteitaan mieluummin L2-kielellään, koska he tunsivat siihen vähemmän emotionaalista yhteyttä. Kulttuurilla vaikutti olevan suurempi vaikutus kohteliaisuuteen sekä tapaan ymmärtää ja käyttää kehuja, sillä kulttuuri määrittää, mitä on korrektia sanoa missäkin tilanteessa. Tilastollisesti merkittäviä eroja löytyi eri kulttuurien väliltä siitä, kuinka usein niissä käytetään kohteliaisuuksia ja missä kontekstissa. Osa osallistujista oli kokenut vaikeuksia mukautua erilaisen kulttuurin kontekstiin, mikä voi johtaa hämmennykseen ja väärinkäsityksiin, kun kaksi ihmistä noudattaa erilaisia pragmatiikan sääntöjä kanssakäymisessä. Toinen keskeinen kaikkiin pragmatiikan osa-alueisiin vaikuttava teema oli kielen hallinta. Jos osallistujilla oli heikko kielitaito, heillä oli taipumus käyttää korvaavia strategioita, kuten nonverbaalista viestintää, joka voi olla tietyssä määrin kulttuurisidonnaista. Tämän tutkimuksen tuloksena huomattiin, että kieli ja kulttuuritausta vaikuttavat pragmatiikkaan suomalaisessa kontekstissa. Vaikutuksen tapa vaihteli osallistujien välillä, sillä osa osallistujista oli mukautunut hyvin, kun taas osa käytti vielä oman kielensä tai kulttuurinsa pragmatiikan sääntöjä. Tulos antaa viitteitä siihen, että puheterapeuttien Suomessa kannattaisi kouluttaa itseään asiakkaansa kielen ja kulttuurin pragmaattisiin normeihin liittyen, jotta ymmärrys eroista olisi tiedossa ja otettu huomioon arvioidessa, diagnosoidessa sekä kuntouttaessa. Kuitenkin on mahdollista, että asiakas on mukautunut suomalaiseen kontekstiin ja pragmatiikkaan, mikä puheterapeuttien tulee myös huomioida.

The purpose of this study was to increase the understanding of how pragmatics is affected by language and culture and discuss how these possible differences may affect Speech and Language Pathologists (SLP) in their practice. In many studies it has been noted that linguistic and cultural background impact pragmatics. However, how these differences apply to Finnish context has been studied to a limited extent. The number of foreign speakers in Finland has been rising during the past 30 years. This means that SLPs in Finland are most likely encountering these individuals in their daily practice and should therefore take into consideration possible pragmatic differences when assessing, diagnosing and treating them. Understanding how another first language or primary culture might impact pragmatics may lead to more accurate diagnosing and individualized therapy.

This study aimed to explore how language and cultural background affects pragmatics, and because the area of pragmatics is so broad the study focused on three specific areas: emotions, politeness and compliments. Participants (n = 21) were asked on a five-point Likert scale how they express emotions, politeness and compliments in their L1 and L2. To explore how language affected pragmatics the participants’ answers between L1 and L2 were compared. To explore how culture affected pragmatics the participants were divided into groups based on cultural background: Finnish (n = 7), Asian (n = 7) and European (n = 6). Participants answered also open-ended questions about these areas in order to further explore why some differences might exist and other impacting variables. The answers were analyzed both quantitatively and qualitatively.

Language seemed to have a strong impact on emotional expression. A common theme was that emotion words were more loaded in participants L1 and the majority preferred therefore to express emotions in their L1. However, some of the participants stated that they preferred to express emotions in their L2 because of the emotional disconnection. Culture seemed to have a larger impact on politeness and view and use of compliments as culture impacts on what is appropriate to say in what situation. There were also some statistically significant differences between different cultural backgrounds in how frequently politeness markers were used and in what context. Some of the participants reported also difficulties adjusting to other cultural contexts, which might lead to confusion and misunderstandings when two people follow different pragmatic rules in an interaction. Another common theme that seemed to impact on all the pragmatic domains was language proficiency. If participants had low language proficiency they tended to use compensating strategies such as nonverbal communication, which to some extent is culture specific. The results indicate that language and cultural background have an impact on pragmatics in a Finnish context, but in what way varies between participants. Some participants have adjusted well while others still follow the pragmatics norms of their own language or culture. The results of the study implies that SLPs in Finland should educate themselves on the pragmatic norms of the client’s language and culture, to understand better what kind of differences might exist and how to take them into consideration when assessing, diagnosing and treating clients. However, some client may have adjusted well to the Finnish context, which SLPs should also be aware of.