Autismikirjon piirteiden yhteys sydämen sykevälivaihteluun sosiaalisten ja ei-sosiaalisten ärsykkeiden aikana

Abstract

Autismikirjon häiriö on yhdistetty poikkeavaan autonomisen hermoston toimintaan. Aiemman tutkimusnäytön ja polyvagaalisen teorian perusteella autonomisen hermoston poikkeavan toiminnan on katsottu liittyvän autismikirjossa ilmeneviin sosiaalisiin haasteisiin. Autismikirjon yhteydestä autonomisen hermoston toimintaan varhaislapsuudessa tiedetään kuitenkin vähän. Harvoissa varhaislapsuudessa toteutetuissa tutkimuksissa ei ole havaittu vastaavaa yhteyttä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ovatko varhaislapsuuden autismikirjon piirteet yhteydessä autonomisen hermoston toiminnan eroihin sosiaalisten ja ei-sosiaalisten ärsykkeiden välillä.

Tutkimus on osa Katse taaperoon -projektia. Aineisto kerättiin vanhemman kyselyseulonnan perusteella populaatiotasolla ja tutkittavat olivat iältään 14-24kk. Autismikirjon piirteitä arvioitiin ammattilaisen havainnointiarviolla (ADOS-2). Autonomisen hermoston toimintaa mitattiin sykevälivaihtelun (HRV) avulla sosiaalisia (ihmisiä esittäviä) ja ei-sosiaalisia (eläimiä esittäviä) videoärsykkeitä katsellessa. Videoiden seuraamineen varmistettiin silmänliikekameralla.

Autismipiirteet eivät olleet tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä HRV-eroihin sosiaalisten ja ei-sosiaalisten ärsykkeiden välillä. Efektin suunta viittasi siihen, että korkeammat autismipiirteet olivat yhteydessä pienempään HRV:n eroon ärsykkeiden välillä. Vähäiset autismipiirteet liittyivät koreampaan HRV:n sosiaalisten ärsykkeiden aikana. Lisäksi enemmän autismipiirteitä omaavilla lapsilla HRV oli korkeampi ei-sosiaalisten ärsykkeiden aikana verrattuna vähäisiin autismipiirteisiin. HRV oli keksimäärin pienempi tutkimuksen toisella puoliskolla, mikä osoittaa tutkimusasetelman kuormittavuuden taaperoille.

Tulokset viittaavat siihen, että autonomisen hermoston toiminta saattaa eriytyä jo varhaislapsuudessa autismikirjon piirteiden mukaan, mutta poikkeavuudet eivät ilmene yhtä selvästi kuin vanhemmilla lapsilla. Vaikka yhteydet olivat heikkoja, ne olivat johdonmukaisia aiempien tutkimuksien ja teoreettisen viitekehityksen kanssa. Tulokset viittasivat siihen, että autonomisen hermoston toiminnan erot voivat olla osa varhaisia autismipiirteisiin liittyviä kehityksellisiä prosesseja, jotka myöhemmin voivat liittyä autismikirjon häiriöön. Tutkimuksen havainnot korostavat pitkittäistutkimuksen tarvetta autonomisen hermoston ja sosiaalisen kehityksen välisen suhteen ymmärtämiseksi. HRV ei kuitenkaan tutkimuksen perusteella sovellu autismikirjon tunnistamisen työkaluksi yksilötasolla.