Nainen ja ärtyvän suolen oireyhtymä : elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät

Abstract

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on toiminnallinen suolistovaiva. Oireyhtymän arvellaan koskettavan noin 5–10 % maailman väestöstä, mutta vallitsevuusluvuissa on suurta vaihtelua eri maiden välillä. Tyypillisimpiä ärtyvän suolen oireita on ripuli, ummetus, vatsakivut, turvotus ja ilmavaivat. Oireiden luonne ja intensiteetti vaihtelevat yksilöiden välillä huomattavasti. Erityisesti stressin on todettu olevan yhteydessä oireilun voimakkuuteen.

Ärtyvän suolen oireyhtymän syntymekanismia ei täysin tunneta. Oireyhtymässä tiedonvälitys ruoansulatusjärjestelmän ja aivojen välillä on jollakin tavalla häiriintynyt. Oireyhtymän tunnettuja riskitekijöitä ovat nuori ikä, naissukupuoli ja aiemmat ruoansulatuselimistön tulehdukset. IBS yhteydessä esiintyy usein komordibiteettiä, ja yleisiä liitännäissairauksia ovat muut somaattiset ja psyykkiset tilat. Naisten kohdalla oireyhtymän yhteydessä voi esiintyä myös gynekologisia vaivoja.

Oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa. Erilaiset hoitomuodot pyrkivät lievittämään oireilua ja helpottamaan arkielämää. Hoitomuoto valitaan johtavan oireen mukaan, joka yleensä on joko ripuli tai ummetus. Tyypillisiä hoitomuotoja ovat ruokavaliohoito (FODMAP-ruokavalio), psykologiset terapiamuodot, stressinhallintakeinot, yksilön opastus ja kouluttaminen sekä tarvittaessa lääkehoito.

Tämän katsauksen tarkoituksena oli selvittää, millainen on ärtyvän suolen oireyhtymää potevien naisten elämänlaatu ja millaiset tekijät ovat siihen yhteydessä. Katsauksen kohderyhmänä on vain naissukupuoli, koska oireyhtymää esiintyy noin kaksi kertaa enemmän naisilla kuin miehillä. Lisäksi eri yhteiskunnissa ja kulttuureissa naisiin liitetään useita odotuksia ja normeja, jotka ovat ristiriidassa oireyhtymän kanssa. Turvotus, ilmavaivat ja kehontoiminnot aiheuttavat naisille häpeää suhteessa toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Tutkimus toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, ja aineistoon valikoitui sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti 18 vuosien 2014–2024 aikana julkaistua alkuperäistutkimusta.

Tutkimustulosten valossa vaikuttaisi siltä, että ärtyvän suolen oireyhtymä vaikuttaa naisen elämänlaatuun merkitsevällä tavalla. Oireyhtymää potevilla naisilla oli heikompi elämänlaatu suhteessa terveisiin yksilöihin ja IBS-miehiin. Erilaiset hoitomuodot, kuten ruokavaliohoito ja yksilöllinen koulutus tai lääkehoito, vaikuttavat myönteisesti elämänlaatuun oireyhtymän yhteydessä. Naiset raportoivat erityisen heikkoja elämänlaadun pisteitä seksuaalisuuden, dysforiakokemusten ja sosiaalisten vaikutusten osa-alueilla.

Johtopäätösten tekemistä hankaloittaa alkuperäistutkimusten heterogeenisyys niin tutkimusasetelmissa, mittareissa kuin raportoinnissa. Katsauksen tulosten valossa voidaan kuitenkin todeta, että ärtyvän suolen oireyhtymällä ja siihen liittyvillä hoitomuodoilla on huomattavia elämänlaatuvaikutuksia naissukupuolelle. Yksi mahdollinen selitys sille, miksi naisten elämänlaatu näyttäytyy systemaattisesti huonompana oireyhtymän yhteydessä, on naisia koskevat normit ja yhteiskunnalliset odotukset, joita oireyhtymä rikkoo.