Suomesta Saksaan ja sieltä anglosfääriin: Henkilöhahmojen karakterisaatioiden merkitysten muuttuminen epäsuorassa käännösprosessissa Kalevalan kahdessa käännöksessä

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Kalevalan henkilöhahmojen karakterisaatioiden merkitysten muuttumista epäsuorassa käännösprosessissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka alkuperäisen suomenkielisen Kalevalan henkilöhahmojen karakterisaatioiden merkitykset muuttuvat epäsuorassa käännösprosessissa ja mitä syitä Kalevalan henkilöhahmojen karakterisaatioiden merkitysten muuttumisen taustalla voisi olla. Tutkimuksen taustalla vaikuttivat kirjallisuuden ja kääntämisen historialliset näkökohdat, runouden kääntämisen kysymykset ja kirjallisuudentutkimuksen henkilöhahmon teoriat sekä epäsuoran kääntämisen kysymykset, eritoten epäsuorien käännösten laatua koskeva käsitys, että virheet ja puutteet ensimmäisissä käännöksissä vääjäämättä siirtyvät epäsuoriin käännöksiin. Tutkimuksen tutkimusaineisto koostuu vuonna 1849 julkaistun, Elias Lönnrotin alkuperäisen suomenkielisen Kalevalan Pohjolan tyttäret -henkilöhahmojen karakterisaatioista ja niiden käännöksistä kahdessa Kalevalan käännöksessä: Franz Anton von Schiefnerin saksannoksessa Kalewala, das National-Epos der Finnen vuodelta 1852, joka on suora käännös alkuperäisestä suomenkielisestä Kalevalasta, sekä John Martin Crawfordin englanninnoksessa Kalevala: The Epic Poem of Finland vuodelta 1888, joka sitä vastoin on epäsuora käännös Schiefnerin saksannoksesta. Tutkimusaineistoon valittiin 20 Pohjolan tytärten karakterisaatiota. Analyysi oli kolmijakoinen, kvalitatiivinen vertaileva tekstianalyysi, ja aineiston analyysissa karakterisaatiot jaettiin kahteen osaan sen perusteella, muuttuivatko niiden merkitykset epäsuorassa käännösprosessissa vähän vai huomattavasti. Vertailtaessa karakterisaatioiden käännösten merkitystä alkuperäisten suomenkielisten karakterisaatioiden merkityksiin otettiin analyysissä huomioon karakterisaatioiden merkitysten kokonaisvaltainen muuttuminen, mutta myös karakterisaation merkitystä luovien leksikaalisten elementtien, kuten substantiivien ja adjektiivien merkitysten muuttuminen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että henkilöhahmojen karakterisaatiot muuttuivat epäsuorassa käännösprosessissa huomattavasti. Aineiston 20 Pohjolan tyttäret -henkilöhahmojen karakterisaatiosta kuuden karakterisaation merkitys muuttui epäsuorassa käännösprosessissa vähän, kun taas 14 karakterisaation merkitys muuttui epäsuorassa käännösprosessissa huomattavasti. Tutkimuksessa ei kuitenkaan selvinnyt vakuuttavalla tavalla, miksi henkilöhahmojen karakterisaatioiden merkitykset muuttuivat. Esimerkiksi suurin osa Crawfordin käännöksen karakterisaatioiden merkitysten muutoksista ei ollut selitettävissä niiden merkitysten muutosten perusteella, jotka olivat havaittavissa Schiefnerin käännöksen karakterisaatioiden ja alkuperäisten suomenkielisten karakterisaatioiden välillä, joten tutkimus ei tue epäsuoran kääntämisen tutkimuksessa vallitsevaa käsitystä siitä, että mahdolliset puutteet ja virheet siirtyvät vääjäämättä ensimmäisistä käännöksistä epäsuoriin käännöksiin. Tutkimuksen tulokset olivatkin varsin mielenkiintoisia ja antavat aihetta jatkotutkimuksille henkilöhahmojen karakterisaatioiden kääntämisen ja epäsuoran kääntämisen tutkimuksen aloilla.