Toimitusketjun virtauksen kehittäminen elintarviketeollisuudessa

Abstract

Yrityksen toiminnot luovat asiakasarvoa, ja ne ovat potentiaalisia kilpailuedun lähteitä. Asiakasarvon tuottaminen ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen ovat nousseet yritysten tavoitteiksi. Toimitusketjun virtauksen hallinta ja kehittäminen ovat keinoja asiakaslähtöisyyden lisäämiseen. Perinteisesti organisaatiot ovat keskittyneet resurssitehokkuuteen, mutta rinnalle on noussut virtaustehokkuuden näkökulma, jossa tehokkuutta tarkastellaan arvontuoton näkökulmasta. Hyvän virtauksen taustalla on leanin ja tehdasfysiikan keskeiset periaatteet.

Tämän diplomityön tavoitteena oli löytää kehitysehdotuksia elintarvikealalla toimivan yrityksen toimitusketjulle. Kohdeyrityksessä oli tunnistettu muutoksia liiketoimintaympäristössä, jotka vaativat toimitusketjulta ketteryyden ja asiakaslähtöisyyden kehittämistä. Näkökulmina tutkimuksessa oli toimitusketjun kilpailuetuun vaikuttavat arvonmuodostus ja virtaus. Tutkimusongelmaa ratkaistiin selvittämällä kirjallisuudesta arvonmuodostuksen ja virtauksen periaatteita sekä niiden soveltamista elintarviketeollisuudessa, ja niiden pohjalta annettiin kehitysehdotuksia kohdeyrityksen toimitusketjun kehittämiseksi.

Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimusaineistona käytettiin kirjallisuuden lisäksi tutkimushaastatteluja, dokumenttipohjaista aineistoa, benchmarking-prosessia ja havainnointia. Haastatteluja toteutettiin sekä yrityksen sisällä, että asiakkaan kanssa. Aineiston tarkoitus oli antaa näkökulmia toimitusketjun nykytilaan, sen haasteisiin ja siihen kohdistuviin odotuksiin.

Työn tärkeimmät tulokset olivat toimitusketjun nykytilan kuvaus, benchmarking-analyysi, arvoketjuanalyysi, arvovirtakuvaus ja toimenpide-ehdotukset. Nykytilan kuvauksessa kuvattiin toimitusketjun materiaali- ja tietovirrat, sekä pohdittiin toimitusketjun tavoitteita ja haasteita. Benchmark-analyysissa tutkittiin kahta elintarvikealalla toimivaa yritystä, näkökulman ollessa toimitusketjun hallinta. Arvoketjuanalyysilla tunnistettiin kohdeyrityksen arvoketjusta potentiaalisia differointitekijöitä. Arvovirtakuvauksessa tunnistettiin yrityksen yhden keskeisimmän tuotteen arvovirta ja saatiin tuloksena virtaustehokkuus sekä muita virtauksen kannalta mielenkiintoisia havaintoja.

Toimenpide-ehdotukset pyrittiin laatimaan niin, että ne olisivat mahdollisimman sopivia kohdeyritykselle. Niiden tarkoitus oli antaa ensiaskeleet toimitusketjun kehittämiselle kohti ketterämpää ja asiakaslähtöisempää toimitusketjua, jota johdetaan läpinäkyvästi sekä virtaus- ja resurssitehokkuus huomioiden. Keskeisimmät toimenpide-ehdotukset olivat toimitusketjun tavoitteiden tarkentaminen ja kilpailuedun analysoinnin jatkaminen, toimitusketjun ohjauksen kehittäminen ja mittauksen uudistaminen sekä virtauksen tehostaminen arvovirtakuvauksen pohjalta.

A company's functions create customer value and can be potential sources of competitive advantage. Creating customer value and developing customer orientation have become goals for companies. Managing and developing the flow of the supply chain are ways to increase customer orientation. Traditionally, organizations have focused on resource efficiency, but the perspective of flow efficiency has emerged, where efficiency is examined in terms of value creation. Good flow is based on the main principles of lean and factory physics.

The goal of this thesis was to find development proposals for the supply chain of a company working in the food industry. The target company had identified changes in the business environment that require more agility and customer orientation in the supply chain. The study focused on value creation and flow as factors that affect supply chain competitiveness. The research problem was approached by reviewing literature on the principles of value creation and flow, and their application in the food industry, and based on this, recommendations were made for improving the case company's supply chain.

The research approach was a qualitative case study. The research material included literature, interviews, document-based data, benchmarking process, and observation. Interviews were made both inside the company and with customers. The aim of the data was to give perspectives on the current state of the supply chain, its challenges, and the expectations directed to it.

The key results of the work were the description of the current state of the supply chain, benchmarking analysis, value chain analysis, value stream mapping, and recommendations. The current state description showed the material and information flows of the supply chain and discussed its goals and challenges. In the benchmarking process, two companies in the food industry were analyzed, focusing on supply chain management. The value chain analysis identified potential differentiation factors in the company’s value chain. The value stream mapping described the value stream of one key product of the company and gave results about flow efficiency and other interesting findings related to flow.

The recommendations were made to be as suitable as possible for the company. Their purpose was to give the first steps for developing the supply chain toward a more agile and customer-oriented system, managed clearly with both flow efficiency and resource efficiency in mind. The most important recommendations were to clarify the supply chain’s goals, continue analyzing competitive advantage, develop its control and measurement, and improve flow based on value stream mapping.