Osallistavan kirjaamisen diskurssit sosiaalityössä : Sosiaalityöntekijöiden perusteluja osallistavan kirjaamisen toteuttamiselle tai toteuttamatta jäämiselle
Tuominen, Noora (2025)
2025
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-10-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025102910180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025102910180
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sosiaalityön osallistavaa kirjaamista sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on luoda tietoa ja ymmärrystä osallistavasta kirjaamisesta, ja pohtia sen soveltuvuutta sosiaalityön arkeen ja asiakkaiden kanssa tehtävään työhön. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten sosiaalityöntekijät merkityksellistävät osallistavaa kirjaamista ja millaisia diskursseja merkityksistä muodostuu. Lisäksi tutkitaan, millaisia subjektipositioita suhteessa kirjaamiseen diskursseissa muodostuu ja mahdollistuu sosiaalityöntekijöille ja asiakkaille.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimusaineisto muodostuu Kansa-Koulu 4.0 -hankkeen kirjaamisasiantuntijavalmennukseen osallistuneiden sosiaalityöntekijöiden kirjoituksista. Aineisto on analysoitu diskurssianalyysin menetelmin.
Tutkimuksen tuloksena on neljä diskurssia, joihin sosiaalityöntekijät tukeutuvat perustellessaan osallistavan kirjaamisen toteuttamista tai toteuttamatta jäämistä. Nämä ovat: asiakkaan edun diskurssi, vuorovaikutusdiskurssi, asiantuntijadiskurssi ja organisaatiodiskurssi. Eri diskursseissa korostuvat erilaiset sosiaalityöntekijän ja asiakkaan subjektipositiot suhteessa kirjaamiseen. Asiakkaan edun diskurssissa korostuvat asiakkaan positiot kirjausten omistajana ja oman elämänsä asiantuntijana. Vuorovaikutusdiskurssissa korostuvat asiakkaan ja työntekijän positiot tasavertaisina kirjaajina. Asiantuntijadiskurssissa korostuvat sosiaalityöntekijän positiot ensisijaisena kirjaajana ja osallisuuden portinvartijana. Organisaatiodiskurssissa erilaiset ohjeet ja olosuhteet vaikuttavat positioiden muodostumiseen. Subjektipositioiden muodostumisessa näkyy vahvasti sosiaalityöntekijän valta suhteessa asiakkaaseen.
Tutkimuksen tulokset herättävät pohtimaan, kenen tai minkä tahon lähtökohdista osallistavaa kirjaamista tulisi tarkastella, ja mitkä asiat vaikuttavat kirjaamistavan valintaan. Onko kyse organisaation, työntekijän vai asiakkaan tarpeesta ja intressistä, vai kietoutuvatko nämä jollakin tavalla toisiinsa? Osallistavasta kirjaamisesta puhuttaessa on myös tärkeää pysähtyä pohtimaan, toteutuuko asiakkaan osallisuus aidosti vai jääkö osallistuminen enemmänkin asiakkaan passiiviseksi mukana olemiseksi.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimusaineisto muodostuu Kansa-Koulu 4.0 -hankkeen kirjaamisasiantuntijavalmennukseen osallistuneiden sosiaalityöntekijöiden kirjoituksista. Aineisto on analysoitu diskurssianalyysin menetelmin.
Tutkimuksen tuloksena on neljä diskurssia, joihin sosiaalityöntekijät tukeutuvat perustellessaan osallistavan kirjaamisen toteuttamista tai toteuttamatta jäämistä. Nämä ovat: asiakkaan edun diskurssi, vuorovaikutusdiskurssi, asiantuntijadiskurssi ja organisaatiodiskurssi. Eri diskursseissa korostuvat erilaiset sosiaalityöntekijän ja asiakkaan subjektipositiot suhteessa kirjaamiseen. Asiakkaan edun diskurssissa korostuvat asiakkaan positiot kirjausten omistajana ja oman elämänsä asiantuntijana. Vuorovaikutusdiskurssissa korostuvat asiakkaan ja työntekijän positiot tasavertaisina kirjaajina. Asiantuntijadiskurssissa korostuvat sosiaalityöntekijän positiot ensisijaisena kirjaajana ja osallisuuden portinvartijana. Organisaatiodiskurssissa erilaiset ohjeet ja olosuhteet vaikuttavat positioiden muodostumiseen. Subjektipositioiden muodostumisessa näkyy vahvasti sosiaalityöntekijän valta suhteessa asiakkaaseen.
Tutkimuksen tulokset herättävät pohtimaan, kenen tai minkä tahon lähtökohdista osallistavaa kirjaamista tulisi tarkastella, ja mitkä asiat vaikuttavat kirjaamistavan valintaan. Onko kyse organisaation, työntekijän vai asiakkaan tarpeesta ja intressistä, vai kietoutuvatko nämä jollakin tavalla toisiinsa? Osallistavasta kirjaamisesta puhuttaessa on myös tärkeää pysähtyä pohtimaan, toteutuuko asiakkaan osallisuus aidosti vai jääkö osallistuminen enemmänkin asiakkaan passiiviseksi mukana olemiseksi.