Puutteita ja kärsimyksiä: Kadettien toimintakyvyn käsitysten muovautuminen Y4-moduulin sotaharjoitusten kautta
Jauhijärvi, Arttu (2025)
Jauhijärvi, Arttu
2025
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-10-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025102810172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025102810172
Tiivistelmä
Tässä pro gradu-työssä tutkittiin käsityksiä, joita Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskeleville ensimmäisen vuosikurssin kadeteille muodostuu toimintakyvystä ja sen kehityksestä sotaharjoitusten kautta. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen, ja siinä hyödynnettiin fenomenografista tutkimusotetta. Näin pyrittiin kartoittamaan sitä kokemuksellista variaatiota, joka opiskelijoilla oli toimintakyvyn kuormituksesta, kuormituksen käsittelyyn käytetyistä keinoista sekä toimintakykyisyyden kokemuksen kehityksestä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, ja aineisto koostui ensimmäisen vuosikurssin maavoimien opiskelijoista. Toimintakykyisyyttä lähestyttiin copingin ja minäpystyvyyden teorioiden kautta, joilla pyrittiin tulkitsemaan kuormituksesta selviämiseen käytettyjä keinoja sekä toimintakykyisyyden kokemuksen kehitystä.
Aineiston analyysin perusteella tuotettiin tutkimuskysymyksittäin fenomenografisen analyysiprosessin mukainen kategorioiden joukko, josta muodostettiin tulosavaruus. Koetuista kuormitustekijöistä sekä kuormituksesta selviämisen keinoista muodostettiin kahdeksan kategoriaa, ja koetuista kehityksen alueista kolme kategoriaa. Koetuista kuormitustekijöistä merkittävimpiä olivat raskaat kantamukset, unenpuute, sekä oma-aloitteisuuteen liittyvä stressi. Käytetyistä selviytymisen keinoista merkittävimpiä olivat toiminnan perustelu itselle, huumori, sekä muilta kadeteilta saatu tuki. Kehitystä koettiin tapahtuneen omien heikkouksien tunnistamisessa, pystyvyyden kehityksessä, sekä uuden joukon kanssa toimimisessa.
Aineistosta muodostetut kategoriat muodostivat kolme kategoriajoukkoa. Kategoriajoukot muodostivat fenomenografisen tulosavaruuden jolla kuvattiin haastateltavien käsityksiä. Kategoriajoukot nimettiin edelläkävijyyden, yhteisöllisyyden, ja epäilyn käsityksiksi. Edelläkävijyyden käsityksiin liittyi kokemus siitä, että oma osaaminen ja toimintakykyisyys oli vaadittua korkeammalla tasolla, kun taas epäilyn käsityksiin liittyi epävarmuus siitä, onko oma toimintakykyisyys riittävällä tasolla suhteessa vaatimuksiin ja muihin kadetteihin. Yhteisöllisyyden käsityksissä korostui kokemusten jakaminen muiden kadettien kanssa ja sitoutuminen yhteisöön. Fenomenografisesta tutkimusotteesta ja henkilökohtaiseen kokemuksellisuuteen keskittymisestä johtuen tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, mutta ne tarjoavat arvokasta tietoa toimintakykyyn liittyvästä käsitysten kirjosta upseerin uran alkuvaiheessa, mikä on kohtalaisen vähän tutkittu aihe. This master’s thesis has researched conceptions that first-year students studying in National Defence University have of action competency and its development during field exercises. Action competency is defined as the capacity to act consciously towards a goal even under stress, and consists of physical, mental, social and ethical aspects. The research was qualitative in nature, and utilized a phenomenographic research approach in order to observe the variation of experiences and conceptions students have of action competency. The method used was theme interview, and the research material consisted of first-year students studying in the Army programme. Theories of coping and self-efficacy were used to define experienced stressors, means used to mitigate them, as well as the development of experienced competency.
By analyzing the material, three categories were formed in accordance with the research questions. Eight categories were formed relating to experienced stressors and coping methods used, and three categories formed relating to experienced developments in action competency. These categories were placed into groups of categories, that formed three differentiated conceptions of action competency. The three resulting conceptions were advancement, community, and doubt. The conception of advancement related to experienced high action competency and proficiency, whereas the conception of doubt related to doubts of one’s action competency in relation to demands and other cadets. The conception of community related to the experienced sharing of stressors and the feeling of belonging to a larger community. Due to the phenomenographic nature of the research and a focus on the personal experience the results cannot be generalized. Nevertheless, the results offer valuable insights into the conceptions of action competency that the students possess.
Aineiston analyysin perusteella tuotettiin tutkimuskysymyksittäin fenomenografisen analyysiprosessin mukainen kategorioiden joukko, josta muodostettiin tulosavaruus. Koetuista kuormitustekijöistä sekä kuormituksesta selviämisen keinoista muodostettiin kahdeksan kategoriaa, ja koetuista kehityksen alueista kolme kategoriaa. Koetuista kuormitustekijöistä merkittävimpiä olivat raskaat kantamukset, unenpuute, sekä oma-aloitteisuuteen liittyvä stressi. Käytetyistä selviytymisen keinoista merkittävimpiä olivat toiminnan perustelu itselle, huumori, sekä muilta kadeteilta saatu tuki. Kehitystä koettiin tapahtuneen omien heikkouksien tunnistamisessa, pystyvyyden kehityksessä, sekä uuden joukon kanssa toimimisessa.
Aineistosta muodostetut kategoriat muodostivat kolme kategoriajoukkoa. Kategoriajoukot muodostivat fenomenografisen tulosavaruuden jolla kuvattiin haastateltavien käsityksiä. Kategoriajoukot nimettiin edelläkävijyyden, yhteisöllisyyden, ja epäilyn käsityksiksi. Edelläkävijyyden käsityksiin liittyi kokemus siitä, että oma osaaminen ja toimintakykyisyys oli vaadittua korkeammalla tasolla, kun taas epäilyn käsityksiin liittyi epävarmuus siitä, onko oma toimintakykyisyys riittävällä tasolla suhteessa vaatimuksiin ja muihin kadetteihin. Yhteisöllisyyden käsityksissä korostui kokemusten jakaminen muiden kadettien kanssa ja sitoutuminen yhteisöön. Fenomenografisesta tutkimusotteesta ja henkilökohtaiseen kokemuksellisuuteen keskittymisestä johtuen tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, mutta ne tarjoavat arvokasta tietoa toimintakykyyn liittyvästä käsitysten kirjosta upseerin uran alkuvaiheessa, mikä on kohtalaisen vähän tutkittu aihe.
By analyzing the material, three categories were formed in accordance with the research questions. Eight categories were formed relating to experienced stressors and coping methods used, and three categories formed relating to experienced developments in action competency. These categories were placed into groups of categories, that formed three differentiated conceptions of action competency. The three resulting conceptions were advancement, community, and doubt. The conception of advancement related to experienced high action competency and proficiency, whereas the conception of doubt related to doubts of one’s action competency in relation to demands and other cadets. The conception of community related to the experienced sharing of stressors and the feeling of belonging to a larger community. Due to the phenomenographic nature of the research and a focus on the personal experience the results cannot be generalized. Nevertheless, the results offer valuable insights into the conceptions of action competency that the students possess.
