Tunneäly hoitotyön johtamisessa : Käsiteanalyysi Walkerin ja Avantin mallin mukaan

Abstract

Älykkyyttä, päättäväisyyttä ja sitkeyttä on pidetty menestyvän johtajan keskeisimpinä ominaispiirteinä. Käsitys johtamisesta on kuitenkin muuttunut vuosien saatossa, ja muutoksen myötä johtamisessa on alkanut korostumaan vuorovaikutus-, sosiaaliset- sekä tunnetaidot. Menestyneiden ja tehokkaiden johtajien ominaispiirteistä on löydetty viitteitä siitä, että tunneäly on merkittävässä asemassa toimivan organisaation ja henkilöstön johtamisessa.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tunneäly hoitotyön johtamisessa -käsitteen ominaispiirteitä ja käyttöä hoitotyön johtajien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää mitä tunneälyllä tarkoitetaan hoitotyön johtamisessa.

Käsiteanalyysia varten suoritettiin systemaattinen tiedonhaku ajalla 29.9.2024-4.2.2025. Tiedonhaku tehtiin Medline, Cinahl, Scopus ja PubMed tietokannoissa sekä tätä täydennettiin vielä käsihaun avulla. Tiedonhaussa noudatettiin tarkasti pro gradu -tutkielmalle määriteltyjä sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Hakusanat tiedonhakuun suomeksi olivat “tunteet, , johtaminen, hoitotyö” ja englanniksi “emotional intelligence, leadership, work life, nursing, leadership competence”. Hakusanoja yhdisteltiin boolen operaattoreiden avulla. Lopulta käsiteanalyysin aineisto koostui 19 tieteellisestä tutkimusartikkelista ja 8 muusta tieteellisestä verkkojulkaisusta.

Käsiteanalyysin tulosten mukaan hoitotyön johtamisessa tunneälyn keskeisiä ominaispiirteitä ovat empaattisuus, sympaattisuus, emotionaalisuus, itsetietoisuus, tunteiden hallinta ja hyvät sosiaaliset taidot. Lähikäsitteitä ovat sosiaalinen älykkyys, interpersoonallinen ja intrapersoonallinen älykkyys sekä tunneälyosamäärä. Hoitotyön johtamisessa tunneälyn ennakkoehtoja puolestaan ovat vuosien aikana kertynyt työkokemus, iän karttuminen, korkeakoulutus, lisäkoulutus, jatkuva itsensä kehittäminen, naissukupuoli ja elämän kokemus. Hoitotyön johtamisessa tunneälyn seurauksia aineistosta löytyi erittäin useita. Useimmiten aineistossa mainittiin tunneälyn hoitotyön johtamisessa edistävän tehokasta johtamista, lisäävän johtajan työhyvinvointia ja edistävän tiimityöskentelyä. Empiirisiä tarkoitteita aineistossa esiintyi erityisesti tilastollisissa tutkimuksissa käytettyjen mittareiden muodossa.

Walkerin ja Avantin käsiteanalyysimenetelmää hyödyntäen tehty analyysi selkeyttää tunneäly hoitotyön johtamisessa -käsitteen käyttöä tulevaisuuden tutkimuksissa ja auttaa tunnistamaan käsitteen lähikäsitteitä oikean terminologian valitsemiseksi. Suomessa tunneälyä hoitotyön johtamisessa on kuitenkin tutkittu vielä vähän, minkä vuoksi aiheesta tarvitaan jatkossa lisää tutkimusta.

Intelligence, determination, and perseverance have traditionally been regarded as the most essential characteristics of a successful leader. However, the concept of leadership has evolved over the years. As a result, interaction skills, social competence, and emotional intelligence have become increasingly emphasized. Research on the characteristics of successful and effective leaders suggests that emotional intelligence plays a significant role in the effective management of both organizations and personnel.

The purpose of this study is to explore the defining attributes and practical applications of the concept of emotional intelligence in nursing leadership from the perspective of nursing leaders. The aim of the study is to develop a comprehensive understanding of the meaning and significance of emotional intelligence within the context of nursing leadership.

A systematic literature search was conducted between 29 September 2024 and 4 February 2025. The search was performed in the Medline, Cinahl, Scopus, and PubMed databases and was supplemented by manual searches. The inclusion and exclusion criteria defined for the master’s thesis were strictly followed. The Finnish search terms were “tunteet, johtaminen, hoitotyö” and the English terms were “emotional intelligence, leadership, work life, nursing, leadership competence.” Boolean operators were used to combine the keywords. Ultimately, the data for this concept analysis consisted of 19 scientific research articles and 8 additional scholarly online publications.

The results of the concept analysis indicate that the key attributes of emotional intelligence in nursing leadership include empathy, sympathy, emotional sensitivity, self-awareness, emotional regulation, and strong social skills. Related concepts identified were social intelligence, interpersonal and intrapersonal intelligence, and emotional quotient. The antecedents of emotional intelligence in nursing leadership were found to include accumulated work experience, increasing age, higher education, continuing education, continuous self- development, female gender, and life experience. Numerous consequences of emotional intelligence were identified within the data. Most frequently, emotional intelligence in nursing leadership was associated with enhanced leadership effectiveness, improved leader well-being, and the promotion of teamwork. Empirical referents were primarily observed in the form of measurement instruments used in quantitative studies.

Applying the concept analysis method by Walker and Avant clarified the use of the concept emotional intelligence in nursing leadership for future research and facilitated the identification of related terms to ensure appropriate terminology. However, emotional intelligence in nursing leadership has so far received limited research attention in Finland, highlighting the need for further studies on the subject.