Terveystiedon opettajien käsitykset musiikin merkityksistä terveydelle, hyvinvoinnille ja oppimiselle

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten suomalaisissa peruskouluissa toimivat terveystiedon aineenopettajat kuvailevat käsityksiään musiikin, terveyden ja hyvinvoinnin välisistä merkityksistä sekä musiikin ja oppimisen välisistä merkityksistä. Samalla tutkielmassa tarkasteltiin, millaisina terveystiedon opettajat näkivät musiikin käyttömahdollisuudet integroituina terveystiedon oppiaineeseen. Lisäksi tutkielmassa oltiin kiinnostuneita siitä, nousevatko aineistosta esiin laajemmatkin yhteydet musiikin ja koulumaailman väliltä.

Tutkielman aineisto muodostui kolmen eri taustaisen terveystiedon opettajan teemahaastattelujen pohjalta muodostetuista litteraateista. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina Microsoft Teamsin välityksellä tammi-helmikuun 2025 aikana. Tutkielman metodisena tutkimussuuntauksena hyödynnettiin fenomenografiaa.

Teoreettisena taustana tutkielmassa hyödynnettiin laajasti eri tieteenalojen näkemyksiin pohjautuvaa tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja oppimisesta. Lisäksi tutkielmassa käytettiin monitieteistä tietopohjaa musiikin hyvinvointi-, terveys- ja oppimisvaikutusten kuvailussa. Tutkielma paneutui terveyden määrittelyyn niin biolääketieteellisen näkemyksen kuin myös terveyden myönteiseen ilmenemiseen keskittyvien määritelmien kautta, unohtamatta terveyden osa-alueita ja determinantteja. Hyvinvoinnin määrittelyssä tutkielmassa tukeuduttiin muun muassa Erik Allardtin hyvinvointiteoriaan sekä lasten ja nuorten hyvinvointia käsitteleviin teorioihin. Oppimista lähestyttiin aivojen toiminnan sekä erilaisten oppimiskäsitysten näkökulmista. Musiikin vaikutuksia tutkielmassa tarkasteltiin fyysisestä, psykososiaalisesta ja emotionaalisesta sekä oppimiseen liittyvästä tarkastelukulmasta.

Tämän tutkielman tulokset antavat arvokasta tietoa aiheesta, joka vaikuttaisi olevan tutkimusaiheena uusi. Tuloksista ilmeni, että haastatellut opettajat ajattelivat musiikilla olevan merkitystä niin oppimisen, hyvinvoinnin kuin psyykkisen ja sosiaalisen terveydenkin kannalta. Musiikin nähtiin myös soveltuvan terveystiedon oppiaineeseen, vaikkakin opettajat nostivat esiin musiikin hyödyntämistä rajoittaviakin tekijöitä. Lisäksi musiikilla nähtiin olevan laajempiakin käyttötarkoituksia koulumaailmassa. Aihetta koskevien käsitysten määrä sekä niiden varmuusaste vaihtelivat opettajien keskuudessa. Musiikin fyysisten merkitysten tarkastelu jäi aineistossa vähäiseksi. Jatkossa aihetta voidaan tutkia suuremmalla osallistujamäärällä. Lisäksi musiikin roolia terveystiedon oppiaineessa sekä terveystiedon aineenhallinnan pätevyyden antavissa opinnoissa olisi mielekästä tutkia tarkemmin.