”Oletko hyvä noita vai paha noita?” : Naiskuva Gregory Maguiren kirjassa Noita ja Jon M. Chun elokuvassa Wicked

Abstract

Tarkastelen tutkielmassani naiskuvan ilmenemistä ja rakentumista Gregory Maguiren (1995) teoksessa Wicked: The Life and Times of the Wicked Witch of the West vertaan näitä havaintoja Jon M. Chun vuoden 2024 elokuvaan Wicked, joka perustuu osittain Maguiren teokseen. Lähestyn tutkimusaineistoa siis naiskuvatutkimuksen näkökulmasta, mutta hyödynnän myös adaptaatiotutkimukseen liittyvää teoriaa, koska tutkimuksen tarkoituksena on verrata kirjaa ja siihen osittain perustuvaa elokuvaa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Maguiren ja Chun versiot tarinasta poikkeavat toisistaan, ja erityisesti keskittyä siihen, miten naispäähenkilöiden Elphaban ja Glindan versiot eroavat toisistaan. Tutkimuksen tavoitteena on myös tehdä päätelmiä siitä, mitä nämä muutokset mahdollisesti kertovat naishahmojen esityksestä Hollywoodissa 2020-luvulla.

Maguiren teos perustuu L. Frank Baumin (1900) The Wonderful Wizard of Oz -kirjaan, kuten myös Baumin teokseen pohjautuvaan vuoden 1939 samannimiseen elokuvaan. Maguiren uudelleenkirjoitus tuo tarinan etualalle Elphaban ja Glindan, jotka ovat molemmat pelkästään sivuhahmoja aiemmissa versioissa. Chun elokuva perustuu Maguiren kirjan lisäksi Stephen Schwartzin ja Winnie Holzmanin vuonna 2003 ensiesitettyyn musikaaliin Wicked, joka vuorostaan pohjautuu Maguiren teokseen. Nämä muut versiot ovat osana tutkimuksen taustaa, mutta analyysini keskittyy Maguiren ja Chun versioihin.

Analysoin Glindan ja Elphaban hahmoja muun muassa politiikan ja johtajuustyylin näkökulmista, hyödyntäen esimerkiksi feministikirjailija Kate Millettin (1981) teosta Sexual Politics. Naiskuvatutkimuksen käsitteen määrittelen soveltaen Kati Launiksen (2005) esittämiä ajatuksia teoksessa Kerrotut naiset : Suomen ensimmäiset naisten kirjoittamat romaanit naiseuden määrittelijöinä. Tutkimukseni keskittyy fiktiivisiin hahmoihin, ja tästä syystä hyödynnän erityisesti naishahmoihin kohdistuvaa feminististä tutkimusta. Yksi esimerkki tällaisesta teoksesta on Amy M. Davisin (2011) kirja Good Girls and Wicked Witches : Women in Disney’s Feature Animation, jossa analysoidaan Disney-elokuvien naishahmoja. Hyödynnän erityisesti satuhahmoihin kohdistuvaa tutkimusta siksi, että analysoin Elphaban hahmoa noituuden näkökulmasta.

Tutkimuksen keskeisten tulosten perusteella totean, että Maguiren ja Chun versiot Elphabasta ja Glindasta eroavat toisistaan monella tavalla, vaikka samankaltaisuuksiakin löytyy. Maguiren Elphaba on elokuvaversiota aggressiivisempi ja monimutkaisempi muistuttaen enemmän vuoden 1939 Lännen ilkeää noitaa elokuvassa The Wizard of Oz. Elokuvan Elphaba taas on saanut vaikutteita esimerkiksi Disneyn Frozen-elokuvasta ja populaarikulttuurissa vallitsevasta tyttövoimaa korostavasta trendistä. Samankaltaisesti myös Chun Glinda on kirjaversiota sympaattisempi ja vaikutusvaltaisempi, ja varsinkin hahmon silmiinpistävä värimaailma muistuttaa yleisöä vuoden 2023 Barbie-elokuvasta.

Tulosten perusteella voidaan siis todeta, että vaikka nämä muutokset eivät välttämättä ole adaptaation näkökulmasta kovinkaan merkittäviä, ne kielivät Hollywoodin suuntauksesta, johon kuuluu sekä naisten välisten ystävyyssuhteiden korostaminen että entistä voimakkaammat naishahmot, jotka pärjäävät ilman mieshahmojen apua. Molemmat versiot ovat kuitenkin yhtä kelvollisia esimerkkejä naiskuvista, koska erilaiset naiskuvat eivät ole toisiaan parempia.