Hypertrofista kardiomyopatiaa sydämessä aiheuttavien mutaatioiden vaikutukset muissa solu- ja kudostyypeissä

Abstract

Sydänlihas on yksi ihmiskehon tärkeimmistä lihaksista, sillä se ylläpitää verenkiertoa pumppaamalla verta eteenpäin. Sydänlihaksen ansiosta muut elimet saavat happea sekä ravintoaineita ja kuona-aineet saadaan poistettua kehosta. Eri sydänsairaudet kasvattavat riskiä rytmihäiriöille, sydämen vajaatoiminnalle ja äkkikuolemalle. Hypertrofinen kardiomyopatia (HCM) on yleisin perinnöllinen sydänlihassairaus, jota esiintyy jopa kahdella ihmisellä tuhannesta. HCM aiheuttaa sydänlihaksen vasemman kammion seinämän paksuuntumista ja estää sen normaalia toimintaa, mikä kasvattaa rytmihäiriöiden riskiä sekä johtaa pahimmillaan äkkikuolemaan. HCM:ää esiintyy eri ikäisillä ja sen ilmeneminen riippuu sekä geenimutaatiosta että geenimutaatiota kantavasta yksilöstä, mikä tekee HCM:n diagnosoinnista ja hoidosta moninaista sekä haastavaa.

HCM:n ollessa sydänlihassairaus sen tutkimustyö on painottunut geenimutaatioiden vaikutuksiin sydänlihassolussa jättäen muihin solu- ja kudostyyppeihin kohdistuvan tutkimustyön vähemmälle huomiolle. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, mihin eri solu- ja kudostyyppeihin MYBPC3- ja JPH2-geenimutaatiot vaikuttavat ja mitkä ovat näiden mutaatioiden vaikutukset näissä solu- ja kudostyypeissä. Tämä tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena olemassa olevaan tutkimukseen pohjautuen, käsitellen erityisesti MYBPC3.c.772G>A- ja JPH2.c.482C>A-mutaatioita.

MYBPC3-geenimutaatiot vaikuttavat sydänlihassoluissa – yhtä poikkeuslöytöä lukuun ottamatta - eikä niiden epäsuorista vaikutuksista muualle ole tehty tutkimusta. JPH2-geenimutaatioiden vaikutuksia luustolihassoluissa on tutkittu ja niiden perusteella pystytään päättelemään, että tässä tutkielmassa käsitellyllä JPH2-mutaatiolla voi olla vaikutuksia sydänlihassolun lisäksi ainakin luustolihassolussa. Varsinaiset vaikutukset luustolihassolussa jäi vielä epäselviksi. HCM:n tutkimuksessa löytyy aukko ei-sydänperäisten oireiden tutkimuksessa sekä mutaatioiden vaikutuksissa muihin solu- ja kudostyyppeihin.