Poliittinen maku : Kulttuuristen käytäntöjen ja elämäntyylien sosiopoliittinen eriytyminen Suomessa

Abstract

Tämän yhteenvetoluvusta ja kolmesta tutkimusartikkelista koostuvan väitöskirjan kokoavana tavoitteena on tarkastella monipuolisten empiiristen aineistojen avulla poliittisen orientaation, kulttuuristen käytäntöjen ja laajemmin elämäntyylien yhteyttä Suomessa. Tutkimuksessa kysytään, ovatko kulttuuriset käytännöt eli kulttuurinen maku, osallistuminen ja tietämys sekä elämäntyylit eriytyneitä poliittisten asenteiden ja puoluekannatuksen mukaisesti ja millaista tämä poliittinen jakautuminen on. Kulttuurisosiologisen tutkimuksen perusteella tiedetään paljon kulttuuristen käytäntöjen ja elämäntyylien sosiaalisesta eriytymisestä ja siitä, kuinka se kytkeytyy yhteiskunnallisiin hierarkioihin ja siten eriarvoisuuteen. Viime vuosina tutkimuksessa on lisäksi kiinnitetty yhä enemmän huomiota kulttuurin politisoitumiseen, kuten siihen, että vaikkapa musiikki- tai ruokamaku voi kieliä myös poliittisista kannoista. Samaten kulttuurin rooli on korostunut politiikassa, kun luokkaperustaisesta ja tulojen uudelleenjakoon pohjautuvasta politiikasta on siirrytty kohti politiikkaa, joka painottaa sosiokulttuurisia arvoja ja identiteettejä. Vaikka Suomessakin on kiinnitetty tutkimuksellista huomiota tämän ilmiön molempiin puoliin eli kulttuurin politisoitumiseen ja politiikan kulturalisoitumiseen, ei toistaiseksi ole tehty kattavaa sosiologista arviointia siitä, miten kulttuuri ja politiikka linkittyvät toisiinsa.

Väitöskirjan aineistoina käytetään kahta kyselyaineistoa ja yhtä haastatteluaineistoa. Kyselyaineistot ovat Suomessa vuosina 2007 (n = 1388) ja 2018 (n = 1425) kerätyt, pitkittäistutkimukseen soveltuvat ja kansallisesti edustavat kulttuurin ja vapaa-ajan tutkimukseen suunnitellut aineistot, jotka sisältävät tietoa suomalaisten kulttuurisesta mausta, osallistumisesta ja tietämyksestä sekä erilaisista sosiodemografisista tekijöistä. Pääasiallisesti aineistoja analysoidaan regressioanalyysillä, minkä lisäksi hyödynnetään pääkomponenttianalyysia, keskiarvovertailuja ja korrelaatiotarkasteluja. Haastatteluaineisto (n = 28) on vuoden 2018 kyselyn jälkeen jatkohaastatteluina kerätty laadullinen aineisto. Aineistossa haastateltavat keskustelevat laajasti elämäntyyleistään, kulttuurisista käytännöistään ja poliittisista mieltymyksistään. Haastatteluaineistoa analysoidaan sisällönanalyyttisesti, haastateltavien puheessaan tekemiin symbolisiin rajanvetoihin keskittyen.

Ensimmäinen artikkeli käsittelee suomalaisten kulttuuriosallistumisen, poliittisten asenteiden konservatiivisuuden sekä puoluekannan suhdetta. Tämän lisäksi tarkastellaan, onko poliittisen orientaation ja kulttuuriosallistumisen suhde muuttunut vuosien 2007 ja 2018 välisenä aikana. Tulokset osoittavat, että poliittisten asenteiden konservatiivisuus vähentää sekä korkea- että populaarikulttuurista osallistumista ja että myös puolueiden kannattajien välillä osallistumisen volyymissa on eroja. Nämä yhteydet eivät selity yksinomaan sosiaalisilla taustatekijöillä, kuten sukupuolella ja koulutustasolla. Poliittisen orientaation ja kulttuuriosallistumisen suhde on varsin vakaa eikä muutu merkittävästi mittausvuosien välillä.

Toisessa artikkelissa kulttuurin ja politiikan yhteenkietoutumista tutkitaan laadullisesti tarkastelemalla, miten suomalaiset yhdistelevät poliittisia arvoja ja kulttuurisia käytäntöjä kertoessaan elämäntyyleistään. Haastattelupuheesta tunnistetaan neljä erilaista puhetapaa, joissa kulttuuriset ja poliittiset eronteot risteävät, ja havaitaan, kuinka puhetavat kytkeytyvät usein haastateltavien sosiaalisiin taustoihin. Haastatteluista tulkitaan myös, että moraaliset käsitykset hyvästä ja oikeasta ovat tärkeä osa elämäntyylivalintoja, ja makumieltymyksiä perustellaan osin moraalisilla periaatteilla. Lisäksi tulokset osoittavat, kuinka kulttuurin ja politiikan suhde voi monesti olla hyvin jännitteinen, ja aiheuttaa esimerkiksi kitkaa ihmissuhteisiin.

Kolmas artikkeli rajaa näkökulman suomalaiseen työväenluokkaan, ja tarkastelee, kuinka sen sisäiset poliittiset ryhmät eroavat toisistaan kulttuurisesti ja elämäntyylillisesti. Vertailtavana ovat sosiaalidemokraattien kannattajat, perussuomalaisten kannattajat sekä äänestämättä jättävät eli poliittisesti välinpitämättömät. Analyysi paljastaa, kuinka sosiaalidemokraattien ja perussuomalaisten kannattajien ja toisaalta poliittisesti välinpitämättömien ryhmät eroavat toisistaan poliittisen suuntautumisensa lisäksi jossain määrin kulttuuriselta maultaan, kulutukseltaan sekä tietämykseltään ja asenteiltaan. Sosiaalidemokraattien kannattajat erottuvat kahdesta muusta ryhmästä kulttuurimyönteisempinä, avoimempina ja verraten laajasti korkeakulttuuriin osallistuvina ja mediaa käyttävinä. Perussuomalaisten kannattajat ilmaisevat eniten inhoa, osallistuvat laajimmin populaarikulttuuriin ja kyseenalaistavat perinteiset kulttuuriset hierarkiat. Poliittisesti välinpitämättömien ryhmällä on kapein maku ja vähäisin osallistuminen – he näyttäytyvät välinpitämättöminä sekä poliittisesti että kulttuurisesti.

Kokonaisuudessaan väitöskirja osoittaa, kuinka kulttuuriset käytännöt, elämäntyylit ja poliittinen orientaatio ovat Suomessa tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Kulttuuriosallistuminen, kulttuurinen maku ja kulttuurinen tietämys eivät ole sattumanvaraisia elämäntyylivalintoja, vaan ne heijastelevat sosiaalisen aseman ohella yksilön poliittista orientaatiota. Elämäntyylien sosiaalisen eriytymisen sijaan, tai ainakin rinnalla, onkin syytä puhua elämäntyylien sosiopoliittisesta eriytymisestä. Etenkin liberaali poliittinen orientaatio on yhteydessä tiheämpään kulttuuriosallistumiseen sekä avoimeen ja laajaan kulttuuriseen makuun. Teoreettisesti väitöskirja osallistuu nykykulttuurisosiologisiin keskusteluihin ja silloittaa kulttuurisen stratifikaation tutkimuksen homologiatraditiota ja niin sanotun moraalisen käänteen traditiota. Kulttuurin ja politiikan sidoksesta voidaan puhua poliittisen maun käsitteen avulla. Poliittinen maku kuvaa sitä, että kulttuuriset maut ja elämäntyylivalinnat ovat luonteeltaan jo lähtökohtaisesti poliittisia, sillä ne järjestyvät sosiaalisen aseman lisäksi poliittisen orientaation mukaisesti.

The overarching aim of this dissertation, which consists of three research articles and an integrative chapter, is to examine the relationship between political orientation, cultural practices, and broader lifestyles in contemporary Finland using diverse empirical data. The study asks whether cultural practices—precisely cultural taste, participation, and knowledge—and broader lifestyles are stratified according to political attitudes and party affiliation. The study also explores how this political stratification manifests.

In the sociology of culture, the social stratification of cultural practices and lifestyles and how they are connected to hierarchies and inequality have been explored extensively. In recent years, increasing attention has been paid to the politicization of culture, such as how musical or culinary tastes may reflect political opinions. At the same time, the role of culture in politics has become more pronounced, with politics shifting from being primarily class-based and focused on income redistribution to emphasizing sociocultural values and identities. Although both aspects of this phenomenon— the politicization of culture and the culturalization of politics—have been acknowledged within the context of Finland, no comprehensive sociological assessments of how culture and politics are interlinked have been conducted.

The data consisted of two survey datasets and one qualitative interview dataset. The repeated cross-sectional surveys were nationally representative datasets collected in Finland in 2007 (n = 1388) and 2018 (n = 1425) and designed for research on culture and leisure. They included questions on cultural taste, participation, and knowledge as well as various sociodemographic factors. The primary method of analysis followed was regression analysis and in addition, principal component analysis, mean comparisons, and correlation analyses are utilized. The qualitative interview data (n = 28) were collected as follow-up interviews after the 2018 survey. In these interviews, participants discussed their lifestyles, cultural practices, and political preferences in depth. The interview data were analyzed using content analysis, focusing on the symbolic boundaries drawn in participants’ narratives.

The first article focuses on the relationship between political attitudes, party affiliation, and cultural participation among Finns. It also examines whether this relationship changed between 2007 and 2018. The results showed that conservative political attitudes reduced the volume of participation in both highbrow and popular culture and that there were differences in participation between supporters of different parties. These associations were not solely explained by social background factors, such as gender and education. The relationship between political orientation and cultural participation remained relatively stable over time.

The second article qualitatively explores the intertwining of culture and politics by examining how Finns combine political values and cultural practices when describing their lifestyles. The analysis identified four different articulations in which cultural and political distinctions intertwine and revealed how these articulations were often linked to the interviewees’ social backgrounds. The interviews also showed that the moral conceptions of what is good and right play a significant role in lifestyle choices, and that preferences in taste are partly justified through moral principles. Furthermore, the results emphasized how the relationship between culture and politics can often be tense, sometimes causing friction in personal relationships.

The third article narrows the focus to the Finnish working class and examines how its internal political groups differ culturally as well as in terms of lifestyle. It does so by comparing those working-class individuals who report supporting Social Democratic Party, those supporting the Finns Party, and those who report being non-voters. The analysis revealed that supporters of the Social Democratic Party, the Finns Party, and politically indifferent group differed not only in their political orientation but also in cultural taste, consumption, knowledge, and attitudes. Supporters of the Social Democrats stood out from the other two groups as being more culturally open and more broadly engaged in highbrow culture and media use. Supporters of the Finns Party expressed the most aversion, participated most in popular culture activities, and challenged traditional cultural hierarchies. The politically indifferent group had the narrowest taste and participated the least—they appeared indifferent, both politically and culturally.

Overall, this dissertation shows how cultural practices, lifestyles, and political orien- tation are closely intertwined in Finland. Cultural participation, taste, and knowledge are not arbitrary lifestyle choices; rather, they reflect an individual’s political orientation alongside their social position. According to the findings, a socioculturally liberal political orientation is associated with higher levels of cultural participation and a more open and diverse cultural taste. Instead of—or, in addition to—talking about the social stratification of lifestyles, it is necessary to speak of the sociopolitical stratification of lifestyles.

Theoretically, this dissertation contributes to current debates in the sociology of culture by bridging the tradition of research on cultural stratification, particularly the homology tradition, with the so-called ‘moral turn’ in the sociology of culture. The study shows that both traditions are essential for understanding the connection between cultural practices and political orientation. It proposes that the link between culture and politics can be conceptualized as political taste. The concept of political taste in this study emphasizes that cultural preferences and lifestyles are inherently political—not only are they shaped by social positions but they are also structured according to political orientation.