Hoitajien työmäärän arviointi valvontaosastoilla: Kartoittava kirjallisuuskatsaus

Abstract

Hoitajien työmäärän arviointia eri menetelmin on hyödynnetty terveydenhuollon henkilöstöjohtamisessa monipuolisesti, ja työmäärän arvioinnin avulla voidaan lisätä hoitajien työtyytyväisyyttä ja tukea työssä jaksamista. Työmäärän arvioinnista valvontaosastoilla tiedetään kuitenkin vain vähän. Tämän kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on kuvata hoitajien työmäärän arvioinnista olemassa olevaa tieteellistä näyttöä valvontaosastoilla.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin CINAHL Ultimate, MEDLINE, ProQuest Health & Medical Collection- sekä Healthcare Administration Database- tietokannoista. Hakusanat suomeksi ja englanniksi muodostettiin hoitajien työmäärän arviointia ja valvontaosastoja käsittelevän kirjallisuuden pohjalta. Otsikkotasolla arvioitiin 2119 hakutulosta, tiivistelmiä 178, koko tekstejä 40 ja lopulliseen aineistoon valittiin 14 tutkimusta.

Artikkeleissa kuvaillut valvontayksiköt vaihtelivat itsenäisistä valvonnoista vuode- tai teho- osastojen yhteydessä toimiviin yksiköihin. Tutkimusten otokset vaihtelivat sisällöltään hoitohenkilökunta- (n = 6) tai potilaskohtaisten (n = 3) mittausten sekä hoitojaksokohtaisten tietojen tarkastelun (n = 8) välillä, ja laajuudeltaan yhtä yksikköä tai sairaalaa koskevasta tutkimuksesta (n = 11) laajoihin monikeskustutkimuksiin (n = 3). Aineiston tutkimuksissa hoitajien työmäärän arviointiin käytettiin neljää julkaistua mittaria ja yhtä yksinoikeudella suojattua mittaria. Lisäksi tutkimuksissa käytettiin seitsemää mittaria, joiden yhteyttä hoitajien työmäärään tutkittiin. Hoitajien työmäärä valvontaosastoilla oli yhteydessä hoitotyön sensitiivisiin haittatapahtumiin, potilaiden re-admissioriskiin ja sairaalakuolleisuuteen. Hoitajien työmäärän arviointimenetelmien koettiin vaikuttavan työtyytyväisyyteen ja työnjaon oikeudenmukaisuuteen. National Early Warning Score (NEWS)- pisteet ennustivat hoitotyön ylikuormitustilanteita. Valvontaosastoilla hoitoon liittyi vuodeosastoja enemmän hoitajien työtä, ja keskimäärin vähemmän kuin tehohoidossa. Valvontahoidon työmäärä jakautui vuorokaudenajan mukaan eri tavalla kuin tehohoidossa siten, että aamu- ja yövuoroissa valvontaosastolla työmäärä oli suurempi kuin teho-osastolla. Työ valvontaosastolla muuttui sisällöllisesti hoitojakson edetessä. Osaston lääkärijohtaminen oli yhteydessä hoitajien työmäärään ja valvontaosastojen toiminta oli perusteltua, kun potilaiden hoitoisuus on riittävän korkea. Hoitajien työmäärän mittareita voidaan hyödyntää potilaan hoitopaikan valinnassa.

Hoitajien työmäärän arviointiin valvontaosastoilla soveltuvia mittareita löytyy, mutta niiden välistä vertailututkimusta valvontaosastoilla ei ole tehty. Hoitajien työmäärän arviointityökalujen hyödyntäminen valvontayksiköiden päivittäisjohtamisessa voi tukea henkilökunnan työssä jaksamista ja kokemusta johtamisen oikeudenmukaisuudesta. Olemassa olevia muita mittareita ja työkaluja voidaan hyödyntää hoitajien työmäärän arvioinnin tukena. Valvontaosastot poikkeavat työympäristöinä niin vuode- kuin teho- osastoista, ja muissa ympäristöissä kehitettyjen mittarien sopivuutta täytyy tutkia edelleen. Hoitajien työmäärän teoreettisia kuvauksia tulee kehittää edelleen ja sen soveltuvuutta valvontaosastoille tulee kehittää.

Different nursing workload measures have been utilised in human resource management in the healthcare field, and these methods can be used to improve nursing staffs job satisfaction and support their coping at work. There is, however, little information about utilising nursing workload measures in intermediate care units (IMCU). The purpose of this scoping review is to describe existing scientific evidence about nursing workload in IMCU environments.

CINAHL Ultimate, MEDLINE, ProQuest Health & Medical Collection and Healthcare Administration Database- databases were searched for literature. Search terms in Finnish and English were formed based on nursing workload measure and IMCU literature. 2119 search results were evaluated based on title, 178 based on the abstract and 40 based on the whole article.

IMCU: s described in the material ranged from independent units to units integrated as a part of a ward or intensive care unit (ICU). Samples ranged from nurse (n = 6) or patient specific (n = 3) measurements to inpatient episode data samples (n = 8). Samples were studies limited to one unit or hospital (n = 11) and large multi-centre studies (n = 3). Four published nursing workload measurement tools were used along with one proprietary nursing acuity score. Additional seven measures were studied related to nursing workload measures. Nursing workload in the IMCU was related to nursing sensitive outcomes, risk of readmission and hospital mortality. Evaluation of nursing workload supported experiences of work satisfaction and equity of patient assignments. National Early Warning Score (NEWS) was independent predictor of nursing work overload. Nursing workload in the IMCU differed from both ICUs and wards, being higher than wards but lower than ICU on average. Daily distribution of nursing workload was different compared to ICUs, nursing workload being higher in the IMCU during morning and night shifts. Workload in the IMCU changed over time during patient stay. IMCU leadership models were related to nursing workload, and IMCU utilisation was economically beneficial when admissions were of sufficiently high acuity. Nursing workload measures can be utilised in determining patient admission destinations.

Nursing workload measures suitable for IMCU exist, but no comparison studies between them were located. Utilisation of nursing workload measures in the IMCU can support experiences of work satisfaction and organizational justice. Existing tools can be used in conjunction with nursing workload measures. IMCUs differ from both wards and ICUs, and feasibility of workload measures developed in other environments need further study. Theoretical frameworks of nursing workload need further studies and development regarding their utilisation in the IMCU environment.