Muovaako Valtiojärjestelmät tyytyväisyyttä alueelliseen terveydenhuoltoon? : Kandidaatintutkielma Suomen ja Kanadan asukkaiden tyytyväisyydestä terveyspalveluita kohtaan

Abstract

Tässä kandidaatin tutkielmassa vertaillaan suomalaisten ja kanadalaisten tyytyväisyyttä oman maansa terveyspalveluita kohtaan. Sekä suomalaiset, että kanadalaiset uskovat vahvasti terveydenhuollon universaaliuteen. Kuitenkin maissa on erilaiset valtiojärjestelmät, mikä mahdollistaa vertailun sen suhteen minkälaisia eroja ne tuottavat terveyspalveluihin. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että federalismi synnyttää enemmän vaihtelua julkisissa palveluissa järjestelmän sisällä verrattuna yhtenäisvaltioon. Tarkoituksena onkin vertailla molempien maiden kokonaistyytyväisyyden lisäksi alueellisia eroja maiden välillä. Tämä tarkoittaa Suomen kontekstissa hyvinvointialueita ja Kanadan kontekstissa provinsseja.

Tutkielman analyysivaihe on jaoteltu kaksiosaisesti. Sen tarkoituksena on kartoittaa eroja tyytyväisyydessä terveydenhuoltoon isojen asumiskeskittymien ja haja-asutusalueiden välillä. Ensimmäisessä osassa vertaillaan Suomea ja Kanadaa, ja erityisesti tarkastellaan tyytyväisyyttä terveydenhuoltoon eri alueilla. Suomen osalta käytetään THL:n Terve Suomi raporttia vuodelta 2024. Kanadan osalta taas aineistona toimii Ipsoksen ja Montreal Economic Instituten tuottama raportti terveydenhuollon tilasta vuonna 2024. Toisessa vaiheessa Suomen osalta tehdään vielä erikseen syvempi sosiodemografinen analyysi Valtioneuvoston tuottaman kansalaispulssi 2/24-aineistosta. Aineistoon sovelletaan kvantitatiivisista menetelmistä ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia. Sosiodemografisina muuttujina toimivavat sukupuoli, tulotaso ja asuinpaikka, joiden avulla selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat terveydenhuollon luotettavuuteen Suomen kontekstissa.

Kaksiosainen analyysi osoittaa, että suomalaiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä terveydenhuoltoon kanadalaisiin verrattuna, kun huomioidaan koko maan tulokset. Alueelliselta näkökulmalta tarkasteltuna taas Suomessa hyvinvointialueiden välinen tyytyväisyyden vaihtelu on huomattavasti maltillisempaa kuin Kanadan provinssien välillä. Jälkimmäinen analyysi osoittaa myös Suomen osalta, että alueellisuus vaikuttaa sosiodemografista muuttujista vähiten tyytyväisyyteen terveydenhuoltoa kohtaan, kun mukana on tulotaso ja sukupuoli. Suomen kontekstissa voidaan siis sanoa, että asuinpaikka ei ole yhteydessä siihen, kuinka tyytyväisiä terveydenhuoltoon ollaan.