Tyylimoka vai vallankumouksellinen vaate : Asenteet naisten farkkuja kohtaan 1960-luvun aikakausilehdissä ja mainoksissa
Liikala, Venla (2025)
Liikala, Venla
2025
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2025-10-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202510189976
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202510189976
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen naisten farkkujen käyttöön kohdistuneita asenteita 1960-luvulla aikakausilehtien ja mainosten pohjalta. Olen poiminut aikakausilehdistä ja mainoksista katkelmia ja lehtijuttuja, joista tutkin niiden sisältämiä representaatioita eli tekstillisiä esityksiä. Toisin sanoen tarkastelen erilaisia kuvauksia ja adjektiiveja, joita farkuista ja niitä käyttävistä naisista lehtijutuissa ja mainoksissa käytetään. Olen ottanut katkelmia useista lehdistä, kuten Suosikki, Elokuva-Aitta ja Iskelmä. Tutkimuskysymykseni on ”Miten naisten farkkuihin ja niihin pukeutuviin naisiin suhtauduttiin 1960-luvun aikakausilehdissä ja mainoksissa?”.
Naisten housut tulivat Suomessa käyttöön jo 1900-luvun alussa, mutta tällöin niiden käyttö oli hyväksyttävää vain rajoitetusti urheilu- ja työkäytössä. Kuitenkin toisen maailmansodan jälkeen naisten housujen käyttö alkoi yleistymään erityisesti länsimaissa nuorisokulttuurin siivittämänä, mikä toi farkut myös hiljalleen suomalaisen nuorison keskuuteen. Nuorisokulttuuriin kuului esimerkiksi nuorten omanlainen musiikki, lehdet ja muoti. Nuorisolle suunnattu mainonta oli myös omiaan ruokkimaan voimistuvaa kulutuskulttuuria, jonka myötä farkut mahdollisesti yleistyivät vielä enemmän. Nuorisokulttuurin siivittämänä myös tytöt ja naiset alkoivat pukeutumaan farkkuihin.
Tutkielmani perusteella voidaan sanoa, että naisten farkkuihin kohdistui hyvin monenlaisia asenteita. Lehtijuttujen perusteella erityisesti vanhemmat sukupolvet eivät asennoituneet kovinkaan positiivisesti naisten farkkuja kohtaan. Nuoriso puolestaan näki ne esimerkiksi kapinoinnin välineenä, jolla pystyttiin haastamaan aiempien sukupolvien arvot ja normit. Haluan kuitenkin todeta, ettei jako ollut suinkaan näin yksinkertainen vaan farkkujen käyttö hyväksyttiin tai sitä paheksuttiin iästä ja sukupuolesta riippumatta. Kuitenkin hiljalleen asenteet muuttuivat selvästi myönteisempään suuntaan ja naisten housujen käyttö hyväksyttiin myös vapaa-ajalla sekä virallisemmissa työtehtävissä.
Naisten housut tulivat Suomessa käyttöön jo 1900-luvun alussa, mutta tällöin niiden käyttö oli hyväksyttävää vain rajoitetusti urheilu- ja työkäytössä. Kuitenkin toisen maailmansodan jälkeen naisten housujen käyttö alkoi yleistymään erityisesti länsimaissa nuorisokulttuurin siivittämänä, mikä toi farkut myös hiljalleen suomalaisen nuorison keskuuteen. Nuorisokulttuuriin kuului esimerkiksi nuorten omanlainen musiikki, lehdet ja muoti. Nuorisolle suunnattu mainonta oli myös omiaan ruokkimaan voimistuvaa kulutuskulttuuria, jonka myötä farkut mahdollisesti yleistyivät vielä enemmän. Nuorisokulttuurin siivittämänä myös tytöt ja naiset alkoivat pukeutumaan farkkuihin.
Tutkielmani perusteella voidaan sanoa, että naisten farkkuihin kohdistui hyvin monenlaisia asenteita. Lehtijuttujen perusteella erityisesti vanhemmat sukupolvet eivät asennoituneet kovinkaan positiivisesti naisten farkkuja kohtaan. Nuoriso puolestaan näki ne esimerkiksi kapinoinnin välineenä, jolla pystyttiin haastamaan aiempien sukupolvien arvot ja normit. Haluan kuitenkin todeta, ettei jako ollut suinkaan näin yksinkertainen vaan farkkujen käyttö hyväksyttiin tai sitä paheksuttiin iästä ja sukupuolesta riippumatta. Kuitenkin hiljalleen asenteet muuttuivat selvästi myönteisempään suuntaan ja naisten housujen käyttö hyväksyttiin myös vapaa-ajalla sekä virallisemmissa työtehtävissä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10747]
