”Sen päässä on vain yksi vaihtoehto: Nato-jäsenyys” : Turvallistamisen diskurssi Ilta-Sanomien ja Iltalehden pääkirjoituksissa Nato-keväänä 2022
Immonen, Joonas (2025)
2025
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-10-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202510159915
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202510159915
Tiivistelmä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 käynnisti Suomessa ennennäkemättömän turvallisuuspoliittisen muutoksen, jonka seurauksena maa päätti hakea Naton jäsenyyttä. Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee, miten Suomen Nato-jäsenyys turvallistettiin kahden maan suurimman uutismedian, Ilta-Sanomien ja Iltalehden, pääkirjoituksissa keväällä 2022. Tutkielma analysoi, millaisia uhkia ja poikkeuksellisia toimenpiteitä pääkirjoituksissa esitettiin sekä miten turvallistamisen retoriikka erosi lehtien välillä ajallisesti ja sisällöllisesti.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Kööpenhaminan koulukunnan turvallistamisteoria, jonka mukaan turvallisuus on sosiaalisesti rakentuva ja kielellisesti tuotettu ilmiö. Menetelmänä käytetään deduktiivista kehysanalyysiä, jossa 140 pääkirjoitusta (70 Ilta-Sanomista ja 70 Iltalehdestä) tarkasteltiin neljän ennalta määritellyn kehyksen: eksistentiaalisen uhkakehyksen, solidaarisuus- ja arvoyhteisökehyksen, identiteetti- ja historiakehyksen sekä taloudellisen turvallisuuskehyksen avulla.
Tulokset osoittavat, että molemmat lehdet turvallistivat Suomen Nato-jäsenyyttä erityisesti eksistentiaalisen uhkakehyksen kautta. Venäjä esitettiin lähes poikkeuksetta arvaamattomana ja välittömänä uhkana, johon Nato-jäsenyys oli ainoa rationaalinen ja välttämätön vastaus. Iltalehti otti kevään aikana eksplisiittisesti julkisen kannan Naton puolesta, kun taas Ilta-Sanomat ilmaisi tukensa implisiittisemmin, mutta johdonmukaisesti. Iltalehdessä esiintyi lisäksi taloudellisia argumentteja, joissa turvallisuus liitettiin sijoittajaluottamukseen ja elinkeinoelämään.
Tutkielma osoittaa, että suomalaiset iltapäivälehdet eivät ainoastaan raportoineet turvallisuuspoliittisesta muutoksesta, vaan toimivat aktiivisina turvallistavina toimijoina, jotka rakensivat ja legitimoivat Nato-jäsenyyttä osana kansallista turvallisuusdiskurssia. Median rooli kevään 2022 päätöksenteon ilmapiirin muokkaajana oli siten keskeinen.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Kööpenhaminan koulukunnan turvallistamisteoria, jonka mukaan turvallisuus on sosiaalisesti rakentuva ja kielellisesti tuotettu ilmiö. Menetelmänä käytetään deduktiivista kehysanalyysiä, jossa 140 pääkirjoitusta (70 Ilta-Sanomista ja 70 Iltalehdestä) tarkasteltiin neljän ennalta määritellyn kehyksen: eksistentiaalisen uhkakehyksen, solidaarisuus- ja arvoyhteisökehyksen, identiteetti- ja historiakehyksen sekä taloudellisen turvallisuuskehyksen avulla.
Tulokset osoittavat, että molemmat lehdet turvallistivat Suomen Nato-jäsenyyttä erityisesti eksistentiaalisen uhkakehyksen kautta. Venäjä esitettiin lähes poikkeuksetta arvaamattomana ja välittömänä uhkana, johon Nato-jäsenyys oli ainoa rationaalinen ja välttämätön vastaus. Iltalehti otti kevään aikana eksplisiittisesti julkisen kannan Naton puolesta, kun taas Ilta-Sanomat ilmaisi tukensa implisiittisemmin, mutta johdonmukaisesti. Iltalehdessä esiintyi lisäksi taloudellisia argumentteja, joissa turvallisuus liitettiin sijoittajaluottamukseen ja elinkeinoelämään.
Tutkielma osoittaa, että suomalaiset iltapäivälehdet eivät ainoastaan raportoineet turvallisuuspoliittisesta muutoksesta, vaan toimivat aktiivisina turvallistavina toimijoina, jotka rakensivat ja legitimoivat Nato-jäsenyyttä osana kansallista turvallisuusdiskurssia. Median rooli kevään 2022 päätöksenteon ilmapiirin muokkaajana oli siten keskeinen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10747]