"Häpeä valtasi silloin" : Korkeakoulutettujen naisten kokema häpeä työelämässä

Abstract

Työelämän ilmiöitä on tarkasteltu perinteisesti taloudellisten, sosiaalisten ja organisatoristen ulottuvuuksien kautta, mutta viime vuosina tunteiden merkitys työelämän tutkimuksessa on noussut yhä näkyvämmäksi. Työelämän emotionaalinen ulottuvuus määrittelee työntekijöiden kokemuksia ja toimijuutta. Tunteilla on merkittävä rooli työyhteisön dynamiikassa, sillä ne vaikuttavat olennaisesti vuorovaikutukseen. Tämän tutkielman kohteena on häpeä, joka on tunteena moniulotteinen, vaikeasti tavoitettava ja usein vaiettu. Häpeällä on merkittävä rooli, sillä se säätelee ihmisen käyttäytymistä ja ylläpitää sosiaalisia järjestyksiä.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin korkeakoulutettujen naisten työelämässä kokemaa häpeää affektiteoreettisessa viitekehyksessä. Tutkielman tavoitteena on ymmärtää, millaisia merkityksiä korkeakoulutetut naiset liittävät työelämässä koettuun häpeään ja millaisia vaikutuksia näillä kokemuksilla on toimijuuteen. Tutkielman aineistona toimii Seija Lehtosen (2021) keräämä kirjoitusaineisto (FSD3521 Työelämässä koettu häpeä), johon sisältyy 26 korkeakoulutetun naisen kirjoitusta. Tutkittavat ovat suorittaneet joko yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon.

Aineiston analyysin perusteella häpeäkokemukset jäsentyvät kolmeen keskeiseen kontekstiin, joita ovat sosiaalinen arviointi, valtasuhteet ja vuorovaikutus. Sosiaalisen arvioinnin kontekstissa häpeä ilmenee erityisesti normatiivisena häpeänä, osaamattomuuden kokemuksena ja virheisiin liittyvänä häpeänä, kun taas valtasuhteiden tarkastelu tuo esiin hierarkioiden ja ammatillisten roolien vaikutuksen häpeän kokemuksiin ja sen seurauksiin. Vuorovaikutuksen tasolla häpeä kytkeytyy työyhteisön odotuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Lisäksi pohdin näiden kontekstien kautta toimijuuden muutoksia häpeän seurauksena.

Tässä tutkielmassa häpeä ymmärretään affektina, joka voi näyttäytyä työelämässä monella tasolla. Se voi toimia sosiaalisen kontrollin mekanismina, joka ohjaa ihmistä toimimaan yhteisön odotusten mukaisesti. Häpeän vaikutukset voivat olla yhtä aikaa sekä rajoittavia että mahdollistavia. Siinä, missä häpeä voi johtaa vetäytymiseen, hiljentymiseen tai toimijuuden kaventumiseen, voi se kuitenkin myös luoda toimijuuden uudelleen rakentumista ja uusien positioiden omaksumista. Häpeä saattaa vaikuttaa hyvin voimakkaasti minuuteen ja ammatilliseen itsetuntoon. Työelämän kontekstissa häpeä kietoutuu kiinteästi sosiaalisiin suhteisiin, valtaan ja vuorovaikutukseen, minkä vuosi sen tarkastelu tarjoaa moni-ulotteisen näkökulman työyhteisöjen affektiiviseen dynamiikkaan.

Tutkielman yhteiskunnallinen merkitys liittyy työhyvinvoinnin ja kestävän työelämän kysymyksiin. Ymmärtämällä häpeän affektiivista ja diskursiivista luonnetta voidaan lisätä tietoa siitä, miten työyhteisöissä voidaan tukea työntekijöiden toimijuutta, osallisuutta ja näiden kautta myös hyvinvointia. Tämä tieto on ajankohtaista erityisesti nykyisessä työelämässä, jossa samanaikaiset muutokset, epävarmuus ja normatiiviset odotukset luovat painetta työntekijöiden jaksamiselle ja työidentiteetin rakentumiselle. Häpeän tarkastelu tuo näin ollen tärkeää ymmärrystä työelämän affektiivisista ja sosiaalisista ulottuvuuksista.