Literature in Finnish General Upper Secondary English as a Foreign Language Education : Value-laden conceptions of literature as guiding principles of pedagogical practice

Abstract

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan arvolatautuneita kirjallisuuskäsityksiä lukion englannin kielikasvatuksessa, ja näiden käsitysten roolia kielikasvatusta ohjaavina periaatteina. Artikkeliväitöskirjassa kirjallisuus vieraiden kielten opetuksessa ymmärretään sosiaalisesti rakentuvana kulttuurisena ilmiönä, jota ristiinvalotetaan neljän eri aineistoihin perustuvan artikkelin näkökulmasta. Artikkeli yksi valottaa perusteita, joilla kirjallisuuden tekstejä valitaan englannin opetukseen Suomessa, sekä sitä, kuinka usein ja mihin tarkoituksiin kirjallisuuden tekstejä käytetään. Artikkeli kaksi syventyy merkityksiin, joita ensimmäisen artikkelin tutkimukseen osallistuneet opettajat liittävät kirjallisuuteen. Toisen artikkelin tutkimus osoitti, että kirjallisuudella nähtiin olevan suuri merkitys kielen oppijoiden kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämisessä. Tämän vuoksi kolmas artikkeli tarkastelee englantia opettavien kurssikirjailijoiden näkemyksiä kirjallisuuden ja kulttuurienvälisen kompetenssin rajapinnasta. Neljäs ja viimeinen artikkeli ottaa tarkasteluunsa kurssikirjat, ja englannin kirjoissa esiintyvät visuaaliset ja kirjoitetut viittaukset kirjallisuuteen. Vaikka kaikki artikkelit tuottavat uutta tietoa arvolatautuneista kirjallisuuskäsityksistä, artikkelit yksi ja neljä käsittelevät tämänhetkisiä kirjallisuuskäsityksiä englannin opetuksessa, kun taas artikkelit yksi, kaksi ja kolme käsittelevät kirjallisuuden arvolatautunutta luonnetta. Väitöskirjan metodologiaan sisältyy kyselyaineiston laadullinen sisällönanalyysi, kahden haastattelututkimuksen fenomenologinen analyysi, sekä kahden oppikirjan multimodaalinen sisällönanalyysi. Multimodaalista oppikirja-analyysiä varten laadittiin erillinen viitekehys.

Väitöskirjan keskeinen argumentti esittää, että lukion englannin opetuksessa esiintyvät kirjallisuuskäsitykset eivät edusta yksinomaan kirjallisuuden kaanonista tai nykykirjallisuudesta ammennettuja esimerkkejä, tai edes viittauksia proosaan, runouteen tai draamaan. Lukion englannin kielikasvatuksessa esiintyvät kirjallisuuskäsitykset muodostuvat myös analyyttisesti kirjallisuuden tekstien eri piirteiden ja osien kautta. Näiden ohella tämänhetkisissä kirjallisuuskäsityksissä voidaan tunnistaa, kuinka laajentunut tekstikäsitys muuttaa ja haastaa kirjallisuuskäsityksiä sekä käsityksiin sisältyvien merkitysten että tekstien materiaalisuuden näkökulmasta.

Käsitykset kirjallisuudesta heijastavat kielikasvatusparadigmalle ominaisia arvoja ja periaatteita. Näissä korostuu oppijoiden kokonaisvaltainen kasvu ja kehitys yksittäisten taitojen tai tietojen sijaan, unohtamatta myöskään opettajjien itsensä kirjallisuuteen liittämiä merkityksiä kielikasvatuksen ammattilaisena. Opettajien ja oppikirjailijoiden kokemukset kirjallisuuden sisällyttämisestä kielikasvatukseen vaikuttavat merkittävästi käsitysten muodostumiseen. Opettajien ja oppikirjailijoiden kokemuksissa kirjallisuuskäsityksiä värittää ymmärrys kielikasvatuksen pedagogisista mahdollisuuksista ja tarkoituksista. Suomessa tämä ymmärrys voi välittyä oppikirjoja kirjoittavien opettajien myötä myös oppikirjoihin.

Johtopäätöksenään väitöskirja esittää, että kirjallisuudella on vieraiden kielten kielikasvatuksessa ainutlaatuinen asema, josta käsin se voi tukea oppijoiden kokonaisvaltaista kasvua itsenäisiksi oppijoiksi, jotka kykenevät merkityksellisellä ja rakentavalla tavalla toimimaan kielten ja kulttuuurien yli globaalien haasteiden ja ristiriitojen ratkomiseksi. Tämänhetkisen kasvatuksellisen ilmapiirin ja viimeaikaisten poliittisten tapahtumien valossa nämä päämäärät ovat aiempaakin ajankohtaisempia.

The present doctoral dissertation examines value-laden conceptions of literature in Finnish general upper secondary English as a foreign language education and the role these conceptions have in guiding foreign language education practice. In the article-based dissertation, literature in foreign language education is understood as a socially constructed cultural phenomenon, which is cross-lit through four articles, each using their own sets of data. Article one draws into light the text selection criteria with which literary texts are chosen in Finnish EFL education, along with the frequency with which literary texts are used, and functions the texts serve. Article two explores meanings associated with literary texts by a sub-group of teachers who took part in the first study. Given the distinct role teachers attributed to literature in cultivating learners’ intercultural competence, article three explores the nexus of literature and intercultural learning as seen by EFL textbook authors who are also teachers. Finally, article four delves into multimodally expressed conceptions of literature in two EFL textbooks. While all articles touch on conceptions of literature and the values associated with literary texts, articles one and four in particular contribute to understanding conceptions of literature in contemporary EFL, while articles one, two and three explore the value-laden nature of these conceptions. The methodologies employed include qualitatively analysed surveys, phenomenologically analysed interviews and a multimodal analysis of two EFL textbooks, for which a suitable framework of analysis was constructed.

The dissertation argues that contemporary conceptions of literature in Finnish general upper secondary EFL education are only partially structured around examples of canonical or popular literary texts or references to prose, poetry and drama. Conceptions of literature are also formed through an analytic consideration of specific characteristics or parts of literary texts. Moreover, current conceptions of literature recognise how the expanded notion of texts changes and challenges conceptions of literature, not only in terms of meanings but in terms of the materiality of texts.

The current conceptions are grounded in the pedagogical principles and values which characterise language education as a pedagogical paradigm. These values and principles highlight not only acquiring particular skills and knowledge, but educating learners holistically, allowing for the personal growth of each individual, without overlooking the individuality of the teacher as a language professional. Teachers’ and textbook authors’ experiences of including literature in EFL lessons form an important factor in shaping conceptions of literature in EFL education, as these experiences infuse conceptions of literature with a world of pedagogical purposes and possibilities. In the Finnish foreign language education context, these conceptions can further make their way into textbooks through teachers who also author textbooks.

The dissertation concludes that the inclusion of literary texts in the context of foreign language education can hold a uniquely valuable position in holistically educating learners who are able to meaningfully and constructively engage with one another across cultures and languages in order to solve conflicts and challenges of a global scale. In the contemporary educational climate and recent political turmoil this endeavour is perhaps more poignant than ever.