Highlights & Tryouts : Linguistic landscape on Tampere University notice boards

Abstract

Texts are visible all around us, from street signs to graffiti art. Together these texts, also referred to by a generic term ’sign’, create a linguistic landscape where the text producers partake in implicit discourse regarding language attitudes. Which languages have any visibility whatsoever, which languages are used by official institutions and what parts of texts are presented in which languages?

In my thesis, I investigate multilingualism on Tampere University notice boards via linguistic landscape research. Universities are inherently international and, thus, multilingual communities. Their linguistic landscapes have signs by many agents from the university itself to students and even outsiders. And as a platform, notice boards have a dynamic role heavily tied to their temporality and spatiality.

The background for my research is primarily through a broader introduction to linguistic landscape studies. One notable framework comes from Backhaus’ research focusing on the multilingual linguistic landscape of Japan (2007), which features data categorization that is used in the thesis where adaptable. The rest of the thesis’ theoretical framework builds upon multilingualism, English as a lingua franca and language attitudes and principles.

The data of the thesis consists of 174 posters that were photographed on notice boards at two campuses of Tampere University. As part of the data collection process, I reflect on the community’s procedures that affect poster creation. The analysis uses mixed methods: the data is quantitatively categorized by used languages and sign producers, with a closer qualitative look into a spectrum of individual examples of multilingualism. Particularly, complementary multilingualism, i.e. several separate sections of non-overlapping languages, is typical to the data, with several posters having individual phrases used in Finnish among an otherwise English texts or vice versa. Place and community names are also given their own section due to their roles as possibly language-neutral units.

For future research suggestions, it can be noted this data gives a rather narrow view of the linguistic landscape. It could be beneficial to research the forms of multilingualism both over a longer period of time as well as perform cross-sectional study from other (Finnish) universities.

Tekstejä on kaikkialla ympärillämme, katukylteistä graffitimaalauksiin. Yhdessä nämä tekstit luovat yleistettynä käsitteenä, kyltteinä, kielimaiseman, jossa tekstien tuottajat käyvät implisiittisiä vuoropuheluja kieliasenteista. Mitkä kielet saavat näkyvyyttä ylipäätään, mitä kieliä viralliset instituutiot käyttävät ja millaiset sisällöt esitellään milläkin kielellä?

Tutkielmassani tarkastelen kielimaisematutkimuksen keinoin monikielisyyttä Tampereen yliopiston ilmoitustauluilla. Yliopistot ovat luonteeltaan kansainvälisiä ja täten monikielisiä yhteisöjä. Niiden kielimaisemissa kylttejä tuottavat monet tahot yliopistoinstituutiosta itsestään opiskelijoihin ja jopa ulkopuolisiin. Alustoina ilmoitustauluilla on dynaaminen, aikaan ja paikkaan sidottu rooli.

Taustoitan tutkimustani ensisijaisesti laajemmalla esittelyllä kielimaisematutkimuksesta. Yksi tärkeimmistä viitekehyksistä tulee Backhausin Japanin monikieliseen kielimaisemaan keskittyneestä tutkimuksesta (2007), jonka aineistokategorioita käytän analyysiin soveltuvin osin. Tutkielman muu teoriataustoitus rakentuu monikielisyyden, lingua francana käytetyn englannin sekä kieliasenteiden ja -periaatteiden ympärille.

Tutkielman aineisto koostuu 174 julisteesta, jotka on valokuvattu Tampereen yliopiston kahden kampuksen ilmoitustauluilta. Osana aineiston keruuta pohdin yhteisön toimintatapoja, jotka vaikuttavat julisteiden tuottamiseen. Tutkielma toteuttaa monimenetelmällistä tutkimusotetta: jaottelen aineistoa kvantitatiivisemmin julisteiden kielten ja tuottajien pohjalta, minkä lisäksi tarkastelen kvalitatiivisemmin monikielisyyden ilmentymiä tapausesimerkkeinä. Etenkin täydentävästi monikieliset eli sisällöltään ei-päällekkäisiä erikielisiä tekstejä sisältävät julisteet ovat aineistolle tyypillisiä, ja useissa esimerkeissä yksittäisiä fraaseja esiintyy joko suomeksi englanninkielisessä tekstissä tai toisin päin. Tarkastelen myös paikkojen ja yhteisöjen nimiä omana osionaan niiden mahdollisen kielineutraalin luonteen vuoksi.

Jatkotutkimukseen ehdotuksina huomautan, että tällä aineistolla kielimaiseman tarkastelu jää hyvin pistemäiseksi. Monikielisyyden kehitystä olisi hyvä tutkia niin pidemmän ajan kanssa kuin suorittaa poikittaista tutkimusta esimerkiksi muista (suomalaisista) yliopistoista.