Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

In Vitro Recapitulation of the Limbal Stem Cell Niche : A mechanobiological perspective

Kauppila, Maija (2025)

 
Avaa tiedosto
978-952-03-4188-6.pdf (19.22Mt)
Lataukset: 



Kauppila, Maija
Tampere University
2025

Lääketieteen, biotieteiden ja biolääketieteen tekniikan tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine, Biosciences and Biomedical Engineering
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2025-11-21
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4188-6
Tiivistelmä
Silmän pinnalla sijaitsevan sarveiskalvon rakenteellinen eheys on olennainen tekijä hyvän näkökyvyn ylläpitämisessä. Tämän mahdollistaa sarveiskalvon uloimman solukerroksen epiteelin nopea uusiutuminen, jota ylläpitävät limbaaliset kantasolut (eng. limbal stem cell, LSC). Limbaalisten kantasolujen toiminnallisuutta säätelee niiden erityinen mikroympäristö eli niin kutsuttu kantasolulokero, joka sijaitsee limbaalisella alueella sarveiskalvon reunalla. Tämän herkän mikroympäristön häiriintyminen heikentää limbaalisten kantasolujen uusiutumiskykyä, johtaen pahimmillaan limbaalisten kantasolujen puutokseen (eng. limbal stem cell deficiency, LSCD). Tämän tilan hoitaminen edellyttää sekä toimivien LSC-solujen palauttamista silmään sekä niiden kantasolulokeron uudelleenrakentamista.

Ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista (eng. human pluripotent stem cell, hPSC) erilaistetut limbaalisten kantasolujen kaltaiset solut (eng. human pluripotent stem cell derived limbal stem cell, hPSC-LSC) muodostavat lupaavan ja ehtymättömän solulähteen, minkä lisäksi ne mahdollistavat erilaisten alapopulaatioiden tuottamisen. Näiden solujen lääkinnällistä käyttöä varten liittyy kuitenkin vielä useita haasteita. Niistä merkittävin on kliinisesti relevanttien LSC- solujen tunnistamiseen liittyvät haasteet, mitkä johtuvat ensisijaisesti puutteellisesta ymmärryksestä solujen säätelymekanismeista sekä rajallisista tutkimusmenetelmistä, joilla voidaan tarkastella LSC-solujen ja niiden mikroympäristön välistä vuorovaikutusta in vivo. Tämän vuorovaikutuksen tutkiminen edellyttää siirtymistä perinteisistä kaksiulotteisista (2D) soluviljelyalustoista kohti kolmiulotteisia (3D) malleja, jotka jäljittelevät alkuperäistä kudosympäristöä huomattavasti tarkemmin.

Tämän väitöskirjan tavoitteena oli kehittää 3D in vitro -malli limbaalista kantasolulokeroa varten, jota voidaan käyttää LSC-solujen tutkimusalustana natiivia kudosta jäljittelevässä ympäristössä. Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä hyödynnettiin kokonaisen kudospalan immunofluoresenssivärjäystä (eng. whole mount immunofluoresence) ihmisen luovuttajasarveiskalvoista sekä sian sarveiskalvoista LSC-solujen tarkan järjestäytymisen karakterisointiin in vivo sekä in vitro -mallikehityksen kontrolliksi. Seuraavassa osatyössä tutkittiin mekaanisen jäykkyyden ja limbaalisen alueen topografian vaikutusta hPSC-LSC-solujen fenotyyppiin ja käyttäytymiseen eri vaiheissa niiden erilaistumista. Viimeisessä osatyössä kehitettiin lokeroitu 3D in vitro -malli limbuksesta yhdistämällä perinteistä geelien valamista ja 3D-biotulostamista. Tässä hybridimenetelmässä hyödynnettiin hyaluronihappopohjaisia biomusteita, mitkä mahdollistivat fysiologisesti relevantin mekaanisen jäykkyyden luomisen rakenteeseen ekstruusiotulostamalla.

Tässä väitöskirjassa osoitettiin riittävän spatiaalisen resoluution ja kudosmateriaalin laadun olevan kriittisiä tekijöitä limbaalisten kantasolujen järjestäytymisen karakterisoinnissa in vivo. Lisäksi osoitettiin, että soluviljelyalustan mekaanisella jäykkyydellä on keskeinen rooli hPSC-LSC-solujen fenotyypin säätelyssä in vitro -olosuhteissa. Väitöskirjassa esitellään myös uusi lähestymistapa LSC-solujen kantasolulokeron mallintamiseen, missä hyödynnettiin sen mekaanisten ominaisuuksien jäljittelyä sekä LSC-solujen lokerointia. Yhdessä nämä edistysaskeleet luovat perustan LSC–solujen ja niiden mikroympäristön vuorovaikutusten tutkimiselle ja tukevat kliinisesti relevanttien kantasolupopulaatioiden kehittämistä soluterapeuttisiin sovelluksiin.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [5147]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste