Nettonollateollisuuden sijoittaminen suurteollisuusalueelle : Case: Sidosryhmien ohjaus ekoteollisuuspuistossa

Abstract

Nettonollateknologiat ovat tärkeä osa käynnissä olevaa kestävyyssiirtymää ja erityisesti energiasektorilla pyritään vähentämään merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Vetytalous osana nettonollateknologioita voi olla tulevaisuudessa merkittävä tekijä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Suomella on tavoitteena olla johtava maa vetytalouden suhteen tulevaisuudessa ja tälläkin hetkellä Suomessa on vireillä useita vetytalous hankkeita. Suuri osa näistä hankkeista ei kuitenkaan ikinä päädy toteutukseen asti, koska hankkeissa on paljon haasteita mm. rahoituksen ja luvituksen suhteen. Tämän diplomityön tavoitteena on tutkia nettonollateollisuuden ja erityisesti vetytalouden alkuvaiheen sijoittamista suurteollisuusalueelle. Työssä keskeisenä näkökulmana on sidosryhmien näkökulmat ja tavoitteet sekä näiden yhteensovittaminen. Näiden eri sidosryhmien tavoitteita ja näkökulmia ohjaa niiden taustalla vaikuttavat institutionaaliset logiikat, joilla tarkoitetaan organisaatioiden ja ihmisten toimintaa ohjaavia uskomuksia sekä arvoja. Valtion viraston toimintaa ohjaa esimerkiksi erilaiset arvot ja uskomukset kuin markkinaehtoista yritystä, joka pyrkii tekemään voittoa. Tapaustutkimuksen kohteena työssä on suunnitteilla oleva ekoteollisuuspuisto, jossa pyritään huomioimaan ympäristönäkökulmaa.

Työssä keskitytään erityisesti vetytalous hankkeen useisiin sidosryhmiin ja niiden näkökulmiin sekä siihen, kuinka näitä näkökulmia voidaan hallita ja ohjata yhteen hankkeen aikana. Tämä sidosryhmä näkökulma näkyy myös erityisesti työn tutkimuskysymyksissä, jotka ovat 1) Mitä tavoitteita ja näkökulmia keskeisillä sidosryhmillä on vetytaloushankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa suurteollisuuspuiston alueelle? ja 2) Miten suurteollisuuspuiston kehitysyhtiö voi sovittaa yhteen ja ohjata sidosryhmien eri tavoitteita ja näkökulmia vetytaloushankkeen suunnittelun toteutuksessa vuoropuhelussa keskeisten sidosryhmien kanssa?

Työn tutkimusosuus toteutettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja haastattelurunko rakennettiin kirjallisuuskatsauksessa käsiteltyjen teemojen pohjalta. Haastateltavina työssä oli vetytaloushankkeen keskeisiä sidosryhmiä. Haastateltavaksi pyrittiin saamaan mahdollisimman laaja joukko eri organisaatioiden edustajia ja haastattelujen avulla pyrittiin ymmärtämään näiden eri organisaatioiden näkökulmia sekä tavoitteita hankkeeseen liittyen.

Työn tulosten pohjalta voidaan antaa ehdotuksia alueen omistavan kaupungin elinkeinostrategisiin toimenpiteisiin sekä alueen kehityksestä vastaavan kaupungin kehitysyhtiön toimintaan. Näitä ehdotuksia on suurteollisten hankkeiden projektinhallinnan kehittäminen selkeän toimintamallin kautta, esimerkiksi määrittämällä hankkeille selkeä vastuutaho ja luomalla yhteinen kommunikointi alusta keskeisille sidosryhmille. Toisena ehdotuksena on sidosryhmä yhteistyön kehittäminen kartoittamalla niitä niiden kriittisyyden ja kiinnostuksen suhteen. Kolmantena ehdotuksena on strateginen varautuminen suurteollisuuden tarpeet täyttävien maa-alueiden osalta, jotta vastaaville hankkeille löytyy jatkossa yhtenäisiä kaavoitettuja alueita. Viimeisenä ehdotuksena on yhteistyön kehittäminen valtion ja kunnan välillä, jotta hankkeissa havaittujen luvituksen ja rahoituksen ongelmiin voidaan löytää paremmin ratkaisuja. Keinoja yhteistyön parantamiseen on esimerkiksi toimiminen yhdessä muiden vastaavien hankkeiden kanssa sekä pilotointialueeksi tarjoutuminen uusille testattaville toimintamalleille. Näistä ehdotuksista viimeinen oli jo aiemmin tunnistettu laajemmaksi ongelmaksi teollisuuspuisto kirjallisuudessa, mutta kolme muuta ehdotusta ovat enemmän tapaus kohtaisia.