Kansalaiset, medborgare! : Kulttuurinsisäinen kääntäminen presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheissa
Hanska, Sari (2025)
2025
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2025-10-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202510099774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202510099774
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan, miten Hallidayn systeemis-funktionaalisen kieliteorian kolme metafunktionaalista ulottuvuutta, ideationaalinen, tekstuaalinen ja interpersoonainen, rakentuvat tasavallan presidentin uudenvuodenpuheiden ruotsinkielisissä käännöksissä. Tutkimus sijoittuu kulttuurinsisäisen kääntämisen kontekstiin, jossa kielenvaihdos tapahtuu yhteisessä kulttuurisessa todellisuudessa.
Aineistona ovat presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheet vuosilta 2013, 2019 ja 2024 sekä niiden viralliset ruotsinkieliset käännökset. Puheet edustavat presidentin kahden kauden alku- ja loppuvaiheita, mikä tuo analyysiin ajallista ulottuvuutta. Käännösten kvalitatiivinen vertailu perustuu Hellspongin ja Ledinin tekstianalyysimalliin sekä käännössiirtymiin ja Chestermanin käännösstrategioihin.
Tulokset osoittavat, että kaikki kolme metafunktiota säilyvät pääosin, mutta niiden välittyminen edellyttää sekä pakollisia että valinnaisia käännössiirtymiä. Ideationaalinen funktio rakentuu uudelleen kielten rakenteellisten erojen ja kääntäjän tulkintojen kautta. Tekstuaalinen funktio muotoutuu teema–reema-rakenteen ja koheesiokeinojen mukauttamisen avulla, ja interpersoonainen funktio säilyttää institutionaalisen sävyn kohdekielen vuorovaikutusnormien mukaisesti.
Tutkimus havainnollistaa, että kulttuurinsisäinen kääntäminen on moniulotteinen prosessi, jossa kääntäjä toimii aktiivisena kulttuurisena tulkitsijana. Käännökset vahvistavat kansallista identiteettiä ja tukevat suomen- ja ruotsinkielisen viestinnän tasavertaisuutta poliittisessa ja institutionaalisessa kontekstissa.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää virallisten tekstien käännösten laadun arvioinnissa sekä kääntäjien koulutuksessa – erityisesti tilanteissa, joissa on tärkeää säilyttää institutionaalinen sävy ja viestin vaikuttavuus molemmilla kansalliskielillä. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia käännösten vastaanottoa eri kieliryhmissä, erityisesti suullisen esityksen vaikutusta viestin tulkintaan sekä vertailla kulttuurinsisäistä ja kulttuurienvälistä kääntämistä esimerkiksi hallituksen tiedonantojen kaltaisissa virallisissa teksteissä. Tutkimus perustuu julkisesti saatavilla olevaan aineistoon ja selkeästi määriteltyyn analyysikehykseen, mikä tukee sen luotettavuutta.
Aineistona ovat presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheet vuosilta 2013, 2019 ja 2024 sekä niiden viralliset ruotsinkieliset käännökset. Puheet edustavat presidentin kahden kauden alku- ja loppuvaiheita, mikä tuo analyysiin ajallista ulottuvuutta. Käännösten kvalitatiivinen vertailu perustuu Hellspongin ja Ledinin tekstianalyysimalliin sekä käännössiirtymiin ja Chestermanin käännösstrategioihin.
Tulokset osoittavat, että kaikki kolme metafunktiota säilyvät pääosin, mutta niiden välittyminen edellyttää sekä pakollisia että valinnaisia käännössiirtymiä. Ideationaalinen funktio rakentuu uudelleen kielten rakenteellisten erojen ja kääntäjän tulkintojen kautta. Tekstuaalinen funktio muotoutuu teema–reema-rakenteen ja koheesiokeinojen mukauttamisen avulla, ja interpersoonainen funktio säilyttää institutionaalisen sävyn kohdekielen vuorovaikutusnormien mukaisesti.
Tutkimus havainnollistaa, että kulttuurinsisäinen kääntäminen on moniulotteinen prosessi, jossa kääntäjä toimii aktiivisena kulttuurisena tulkitsijana. Käännökset vahvistavat kansallista identiteettiä ja tukevat suomen- ja ruotsinkielisen viestinnän tasavertaisuutta poliittisessa ja institutionaalisessa kontekstissa.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää virallisten tekstien käännösten laadun arvioinnissa sekä kääntäjien koulutuksessa – erityisesti tilanteissa, joissa on tärkeää säilyttää institutionaalinen sävy ja viestin vaikuttavuus molemmilla kansalliskielillä. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia käännösten vastaanottoa eri kieliryhmissä, erityisesti suullisen esityksen vaikutusta viestin tulkintaan sekä vertailla kulttuurinsisäistä ja kulttuurienvälistä kääntämistä esimerkiksi hallituksen tiedonantojen kaltaisissa virallisissa teksteissä. Tutkimus perustuu julkisesti saatavilla olevaan aineistoon ja selkeästi määriteltyyn analyysikehykseen, mikä tukee sen luotettavuutta.