Euroopan unionin tekoälysäädöksen vaikutus algoritmien mustiin laatikoihin
Suominen, Sisu (2025)
Suominen, Sisu
2025
Tieto- ja sähkötekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Computing and Electrical Engineering
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2025-10-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202510079717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202510079717
Tiivistelmä
Euroopan unionin tekoälysäädös on vuonna 2024 asetettu laki, jonka tarkoituksena on tekoälyn vastuullinen kehitys ja käyttö Euroopan unionissa. Säädös sitoo kaikkia toimijoita, jotka käyttävät tai tuovat markkinoille tekoälyjärjestelmiä Euroopan unionin alueella. Tekoälyteknologian nopean kehityksen ja yhä useampien sovelluskohteiden myötä on kyseinen teknologia vaatinut myös uutta lainsäädäntöä. Tekoälysäädös onkin yksi maailman ensimmäisistä tekoälyä kattavasti käsitellevistä laeista.
Tämä työ on kirjallisuuskatsaus EU:n tekoälysäädökseen, jossa tarkoituksena on arvioida säädöksen toimivuutta automatisoidun päätöksenteon näkökulmasta. Automatisoidulla päätöksenteolla tarkoitetaan esimerkiksi pankin tekoälylle ulkoistamia lainapäätöksiä tai tekoälyn käyttöä oikeusjärjestelmässä. Tekoälyn päätöksentekologiikka on kuitenkin usein vaikea jäljittää ja hahmottaa; algoritmi on niin sanottu musta laatikko.
Työssä perustellaan automatisoidun päätöksenteon läpinäkyvyyden merkittävyys ja esitellään tekoälysäädöksen keskeiset toimintaperiaatteet, jonka jälkeen työssä tuodaan esille kirjallisuuskatsauksen puitteissa huomattuja ongelmakohtia säädöksen toimivuudessa. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena tekoälysäädös jättää merkittävästi tulkinnanvaraisuutta, eikä se määrittele selkeitä teknisiä vaatimuksia, joihin tekoälyjärjestelmien kehittäjien tulisi sitoutua. Työssä käsitellään myös yritysten mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten säädöstä lopulta tulkitaan käytännössä.
Tämä työ on kirjallisuuskatsaus EU:n tekoälysäädökseen, jossa tarkoituksena on arvioida säädöksen toimivuutta automatisoidun päätöksenteon näkökulmasta. Automatisoidulla päätöksenteolla tarkoitetaan esimerkiksi pankin tekoälylle ulkoistamia lainapäätöksiä tai tekoälyn käyttöä oikeusjärjestelmässä. Tekoälyn päätöksentekologiikka on kuitenkin usein vaikea jäljittää ja hahmottaa; algoritmi on niin sanottu musta laatikko.
Työssä perustellaan automatisoidun päätöksenteon läpinäkyvyyden merkittävyys ja esitellään tekoälysäädöksen keskeiset toimintaperiaatteet, jonka jälkeen työssä tuodaan esille kirjallisuuskatsauksen puitteissa huomattuja ongelmakohtia säädöksen toimivuudessa. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena tekoälysäädös jättää merkittävästi tulkinnanvaraisuutta, eikä se määrittele selkeitä teknisiä vaatimuksia, joihin tekoälyjärjestelmien kehittäjien tulisi sitoutua. Työssä käsitellään myös yritysten mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten säädöstä lopulta tulkitaan käytännössä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10626]
