Short- and Long-Term Impacts of Childhood Cancer Treatments on Oral Health
Immonen, Egle (2025)
Immonen, Egle
Tampere University
2025
Lääketieteen, biotieteiden ja biolääketieteen tekniikan tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine, Biosciences and Biomedical Engineering
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2025-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4121-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4121-3
Tiivistelmä
Lasten syöpähoitojen kehittyminen on merkittävästi parantanut eloonjäämisennustetta ja vähentänyt haittavaikutusten esiintyvyyttä. Sen sijaan sekä lyhyt- että pitkäaikaisten suun terveyteen liittyvien komplikaatioiden yleisyys ja vaikeusaste ovat edelleen puutteellisesti tunnettuja. Tämä väitöskirja tutki lasten syöpähoitojen vaikutuksia suun terveyteen keskittyen oraaliseen mukosiittiin (OM), suun mikrobiomin muutoksiin sekä leukemian sairastaneiden lasten kehityksellisiin hammashäiriöihin. Lisäksi arvioitiin suun hoitomenetelmien tehoa haittavaikutusten ehkäisyssä.
Retrospektiivisessä tutkimuksessa analysoitiin 178 lapsena leukemian sairastaneen potilaan panoraamaröntgenkuvia. Näistä 39 %:lla todettiin vähintään yksi kehityshäiriö, kuten juurten vajaakehitys, mikrodontia tai hypodontia. Nuorempi diagnoosi-ikä (<6 vuotta) ja intensiivinen hoito olivat yhteydessä vakavampiin hammashäiriöihin. Uudemmat hoitoprotokollat, kuten NOPHO ALL2008, aiheuttivat vähemmän juuripoikkeavuuksia, mutta mikrodontian esiintyvyys oli suurempi, mikä korostaa hoitokäytäntöjen muutosten vaikutusta suun terveyteen.
Satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa kliinisessä tutkimuksessa verrattiin Caphosol ja keittosuola huuhteiden tehoa OM:n ehkäisyssä lasten syöpäpotilailla solunsalpaajahoidon aikana. Huuhteluaineiden välillä ei havaittu merkittävää eroa, ja keittosuola osoittautui kustannustehokkaammaksi vaihtoehdoksi suun terveyden ylläpidossa. Lisätutkimuksessa kerättiin limakalvonäytteitä ennen syöpähoitojen aloitusta ja niiden jälkeen, ja näytteistä analysoitiin mikrobiomin muutoksia. Potilailla, joilla ei ollut suun alueen leesioita, havaittiin bakteerikantojen muutoksia ennen hoitoa ja hoidon jälkeen, ja nämä erosivat niistä muutoksista, joita todettiin leesioita omaavilla potilailla. OM yhdistyi useisiin erityisiin mikrobiomiprofiileihin, mukaan lukien Leptotrichia, Capnocytophaga sputigena sekä muita taksoneja. Lisäksi bakteerikannoissa havaittiin eroja Caphosol-ryhmän ja keittosuolaryhmän välillä.
Yhteenvetona tämä väitöskirja korostaa moniammatillisen lähestymistavan merkitystä lasten syöpäpotilaiden ja selviytyjien suun terveyden hoidossa. Säännöllinen hammashuollon seuranta ja hoito voivat edistää pitkäaikaisten kehityshäiriöiden varhaista tunnistamista ja hallintaa. Tuloksemme viittaavat myös siihen, että mikrobiomin varhainen profilointi saattaa auttaa tunnistamaan potilaat, joilla on suurentunut riski suun mukosiitille. Nämä havainnot lisäävät ymmärrystä lasten syövästä selviytyneiden suun terveyden haasteista ja voivat edistää heidän elämänlaatunsa ja kokonaisvaltaisen hoidon parantamista.
Retrospektiivisessä tutkimuksessa analysoitiin 178 lapsena leukemian sairastaneen potilaan panoraamaröntgenkuvia. Näistä 39 %:lla todettiin vähintään yksi kehityshäiriö, kuten juurten vajaakehitys, mikrodontia tai hypodontia. Nuorempi diagnoosi-ikä (<6 vuotta) ja intensiivinen hoito olivat yhteydessä vakavampiin hammashäiriöihin. Uudemmat hoitoprotokollat, kuten NOPHO ALL2008, aiheuttivat vähemmän juuripoikkeavuuksia, mutta mikrodontian esiintyvyys oli suurempi, mikä korostaa hoitokäytäntöjen muutosten vaikutusta suun terveyteen.
Satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa kliinisessä tutkimuksessa verrattiin Caphosol ja keittosuola huuhteiden tehoa OM:n ehkäisyssä lasten syöpäpotilailla solunsalpaajahoidon aikana. Huuhteluaineiden välillä ei havaittu merkittävää eroa, ja keittosuola osoittautui kustannustehokkaammaksi vaihtoehdoksi suun terveyden ylläpidossa. Lisätutkimuksessa kerättiin limakalvonäytteitä ennen syöpähoitojen aloitusta ja niiden jälkeen, ja näytteistä analysoitiin mikrobiomin muutoksia. Potilailla, joilla ei ollut suun alueen leesioita, havaittiin bakteerikantojen muutoksia ennen hoitoa ja hoidon jälkeen, ja nämä erosivat niistä muutoksista, joita todettiin leesioita omaavilla potilailla. OM yhdistyi useisiin erityisiin mikrobiomiprofiileihin, mukaan lukien Leptotrichia, Capnocytophaga sputigena sekä muita taksoneja. Lisäksi bakteerikannoissa havaittiin eroja Caphosol-ryhmän ja keittosuolaryhmän välillä.
Yhteenvetona tämä väitöskirja korostaa moniammatillisen lähestymistavan merkitystä lasten syöpäpotilaiden ja selviytyjien suun terveyden hoidossa. Säännöllinen hammashuollon seuranta ja hoito voivat edistää pitkäaikaisten kehityshäiriöiden varhaista tunnistamista ja hallintaa. Tuloksemme viittaavat myös siihen, että mikrobiomin varhainen profilointi saattaa auttaa tunnistamaan potilaat, joilla on suurentunut riski suun mukosiitille. Nämä havainnot lisäävät ymmärrystä lasten syövästä selviytyneiden suun terveyden haasteista ja voivat edistää heidän elämänlaatunsa ja kokonaisvaltaisen hoidon parantamista.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [5267]
