Suorituskykymittarien tavoitteiden asettaminen asiantuntijaorganisaatioissa: Johtajien näkemyksiä tavoitteiden asettamisesta ja haasteista
Saarinen, Siiri (2025)
2025
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-09-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202509229442
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202509229442
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa syvennytään tavoitteiden asettamiseen asiantuntijaorganisaatioissa sekä mahdollisiin haasteisiin, joita tavoitteiden asettamisessa voi ilmetä. Tavoitteita asettamalla voidaan ohjata mitattavien toimintaa tai viestiä organisaatiolle tärkeistä asioista. Toiminnan ohjaaminen onkin johdon ohjausjärjestelmien ytimessä. Monet merkittävät johdon ohjausjärjestelmät (Malmi & Brown, 2008; Simons, 1995) sisältävät suorituskyvyn mittaamisen omana osa-alueenaan, olipa kyseessä sitten tuloksenohjaus (Merchant & Van Der Stede, 2023) tai kyberneettiset kontrollit (Malmi & Brown, 2008).
Tavoitteiden asettaminen on tärkeä toteuttaa huolellisesti, sillä tavoitteet voivat onnistuessaan parantaa mitattavien suorituskykyä. Tavoitteiden ollessa tilanteeseen sopimattomat, kuten liian haastavat tai epäselkeät, vaikutus voi olla päinvastainen. Tavoitteiden asettamisessa voidaan hyödyntää useita menetelmiä, kuten toimintavertailua tai osallistamista. Kaikilla näillä menetelmillä on omat vahvuutensa ja haasteensa.
Tutkielman aineisto on kerätty haastattelemalla seitsemää johtohenkilöä eri asiantuntijaorganisaatioista. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluilla. Haastateltavat on valittu harkinnanvaraisella otannalla siten, että erilaiset toimialat ja toimenkuvat ovat edustettuina. Haastatellut organisaatiot edustavat muun muassa suunnittelun ja konsultoinnin toimialoja. Tutkielman aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkielman analyysin perusteella voitiin muodostaa yleinen käsitys asiantuntijaorganisaatioiden tavoitteiden asettamisesta. Haastateltavat olivat lähes yksimielisiä siitä, että tavoitteiden tulee olla haastavia, mutta saavutettavia. Lisäksi tavoitteiden selkeys ja hyväksyntä nähtiin merkittävinä tekijöinä tavoitteiden asettamisessa. Osallistaminen ja toimintavertailu olivat tavoitteiden asettamisen menetelmiä, jotka olivat laajasti käytössä.
Tavoitteiden asettamiseen nähtiin liittyvän myös haasteita. Etenkin hyväksynnän ja selkeyden puute nähtiin merkittäväksi haasteeksi. Tavoitteiden ollessa epäselvät tai mikäli mitattavat eivät niitä hyväksy, jäävät vaikutukset myös vähäisiksi. Lisäksi käytetyt menetelmät aiheuttavat omanlaisiaan haasteita, kuten datan saatavuuden haasteet toimintavertailussa.
Tavoitteiden asettaminen on tärkeä toteuttaa huolellisesti, sillä tavoitteet voivat onnistuessaan parantaa mitattavien suorituskykyä. Tavoitteiden ollessa tilanteeseen sopimattomat, kuten liian haastavat tai epäselkeät, vaikutus voi olla päinvastainen. Tavoitteiden asettamisessa voidaan hyödyntää useita menetelmiä, kuten toimintavertailua tai osallistamista. Kaikilla näillä menetelmillä on omat vahvuutensa ja haasteensa.
Tutkielman aineisto on kerätty haastattelemalla seitsemää johtohenkilöä eri asiantuntijaorganisaatioista. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluilla. Haastateltavat on valittu harkinnanvaraisella otannalla siten, että erilaiset toimialat ja toimenkuvat ovat edustettuina. Haastatellut organisaatiot edustavat muun muassa suunnittelun ja konsultoinnin toimialoja. Tutkielman aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkielman analyysin perusteella voitiin muodostaa yleinen käsitys asiantuntijaorganisaatioiden tavoitteiden asettamisesta. Haastateltavat olivat lähes yksimielisiä siitä, että tavoitteiden tulee olla haastavia, mutta saavutettavia. Lisäksi tavoitteiden selkeys ja hyväksyntä nähtiin merkittävinä tekijöinä tavoitteiden asettamisessa. Osallistaminen ja toimintavertailu olivat tavoitteiden asettamisen menetelmiä, jotka olivat laajasti käytössä.
Tavoitteiden asettamiseen nähtiin liittyvän myös haasteita. Etenkin hyväksynnän ja selkeyden puute nähtiin merkittäväksi haasteeksi. Tavoitteiden ollessa epäselvät tai mikäli mitattavat eivät niitä hyväksy, jäävät vaikutukset myös vähäisiksi. Lisäksi käytetyt menetelmät aiheuttavat omanlaisiaan haasteita, kuten datan saatavuuden haasteet toimintavertailussa.