Osallisuus kotoutumisen alkuvaiheessa: Pakolaistaustaisten nuorten aikuisten kokemuksia

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee, miten pakolaistaustaisten nuorten aikuisten osallisuuden kokemus rakentuu kotoutumisen alkuvaiheessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotoutuminen on moniulotteinen ja vaativa prosessi, jossa yksilön omat voimavarat ja elämänvaiheen siirtymät, kuten itsenäistyminen, opiskelu ja työelämään kiinnittyminen, kietoutuvat yhteen yhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien ja rakenteiden kanssa. Osallisuuden kokemus on keskeinen osa tätä prosessia, sillä se liittyy paitsi yksilön toimijuuteen myös kuulumisen ja merkityksellisyyden tunteeseen. Tutkimuksessa vastataan kahteen kysymykseen: millaisia osallisuuden kokemuksia pakolaistaustaisilla nuorilla aikuisilla on kotoutumisen alkuvaiheessa, ja mitkä tekijät vahvistavat ja mitkä estävät osallisuuden kokemusta.

Tutkimuksessa sovellettiin mixed methods -lähestymistapaa. Määrällinen aineisto koostui kuuden pakolaistaustaisen nuoren aikuisen täyttämästä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämästä osallisuusindikaattorista. Laadullinen aineisto kerättiin sovelletun Pienet onnistumistarinat -menetelmän avulla: osallistujat kirjoittivat anonyymisti kokemuksistaan tilanteissa, joissa he kokivat onnistumista, kuulumista ja osallisuutta. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin fenomenologishermeneuttista ja feminististä tutkimusotetta hyödyntäen.

Tulokset osoittivat, että tutkimukseen osallistuneiden keskimääräinen osallisuuden kokemus oli vahva, ja se ylitti MoniSuomi 2022 -tutkimuksen keskiarvot niin koko väestön, maahanmuuttaneiden kuin pakolaistaustaistenkin nuorten ryhmissä. Laadullinen aineisto toi esiin viisi pääteemaa: koulutus ja kieliharjoittelu, vuorovaikutuksen haasteet, kuulumisen hetket, itsenäistyminen, sekä tulevaisuudenusko. Tarinat toivat näkyväksi, että osallisuuden kokemus rakentuu erityisesti arjen pienissä kohtaamisissa, joissa hyväksyntä, kuulluksi tuleminen ja luottamus vahvistavat kiinnittymistä yhteiskuntaan. Samalla tutkimuksessa havaittiin osallisuutta rajoittavia tekijöitä, kuten heikko kielitaito, erilaisuuden näkyvyys ja mielenterveyden haasteet, jotka vaikeuttivat täysipainoista osallistumista.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että osallisuus kotoutumisen alkuvaiheessa rakentuu monitasoisesti yksilöllisten kokemusten, sosiaalisten suhteiden ja yhteiskunnallisten rakenteiden vuorovaikutuksessa. Tulokset korostavat, että kotouttamispolitiikassa ja palveluissa tulee kiinnittää huomiota paitsi institutionaalisiin mahdollisuuksiin myös arjen kohtaamisiin, joissa kuulumisen ja toimijuuden kokemukset syntyvät.