Desistanssi alkaa alkeista : Vankien kokemuksia perustaitovalmennuksen merkityksistä

Abstract

Pro gradu -tutkielmani tarkastelee vankiloissa järjestetyn perustaitovalmennuksen merkityksiä opiskelijoille. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten vangit kuvaavat perustaitovalmennukseen osallistumisen merkityksiä desistanssin mahdollistajina. Tarkastelen näitä merkityksiä vankilakoulutuksen yleisen teorian kautta, jonka mukaan vankilakoulutus voi toimia muutoksen koukkuna desistanssiprosessissa sekä ei-rikollisen identiteetin tavoittelussa, suojaisana tilana uuden identiteetin muodostamisessa ja keinona pätevöityä vahvistaen uutta identiteettiä sekä parantaa työllistymistä edistäviä taitoja.

Sovellan vankilakoulutuksen yleistä teoriaa teoriaohjaavassa sisällönanalyysissa, jossa analysoin perustaitovalmennukseen osallistuneiden vankiopiskelijoiden haastatteluja. Haastattelut kerättiin osana perustaitovalmennuskokeilun arviointia syksyllä 2024. Arvioinnin toteutti Silta-Valmennusyhdistys ry. Aineistoon sisältyy 12 opiskelijan haastattelut viidestä eri vankilasta. Haastatteluita toteutettiin sekä suljetuissa että avovankiloissa, ja niihin osallistui miehiä ja naisia.

Haastateltavat toivat esiin monenlaisia perustaitovalmennuksen merkityksiä. Analyysin tuloksena merkitykset jäsentyivät vankilakoulutuksen yleisen teorian mukaisiin muutoksen koukkuihin, suojaisaan tilaan sekä pätevöitymiseen. Muutoksen koukuissa merkitykset jakautuivat positiivisiin oppimiskokemuksiin, vankeusajan hyödyntämiseen kuntoutumiseen sekä mielekkään tekemisen löytämiseen. Suojaisan tilan kohdalla merkityksissä korostuivat uudet roolit, yhteisöllisyys sekä opettajan merkitys. Pätevöitymisen kohdalla kurssin välineellinen hyöty sekä taitojen kehitys koettiin merkityksellisinä. Tämän lisäksi opiskelijat olivat kokeneet perustaitovalmennuksen elämänlaadullisia vaikutuksia. Tässä luokassa merkitykset jakautuivat hyvinvoinnin lisääntymisen ja arjen vaihtelun alaluokkiin. Peilaan näitä tuloksia suhteessa desistanssiin erityisesti identiteettiteorioiden kautta. Vankilakoulutuksen yleinen teoria soveltuu aineistoon kaikilta osin, mutta se ei tavoita kaikkia perustaitovalmennuksen merkityksiä.

Perustaidot ja vankien koulutustaso ovat aiheena yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä heikot perustaidot ja matala koulutustaso vaikeuttavat sosiaalista integraatiota ja työllistymistä vapautumisen jälkeen. Vankiloiden koulutustarjonnassa ei kuitenkaan ennen perustaitovalmennusta ole systemaattisesti tarjottu perustaitojen opetusta. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt vahvasti vankilakoulutuksen uusintarikollisuus- ja työllistymisvaikutuksiin, mutta koulutuksen elämänlaatuun ja ei-rikollisen identiteetin rakentamiseen vaikuttavia tekijöitä olisi tärkeä tutkia jatkossa vielä enemmän.