T&K - Taikasana kaikkeen? : Tutkimus- ja kehitysrahoituksen kehykset Suomen eduskunnassa

Antikainen, Elina

T&K - Taikasana kaikkeen? : Tutkimus- ja kehitysrahoituksen kehykset Suomen eduskunnassa

Antikainen, Elina (2025)

Avaa tiedosto

AntikainenElina.pdf (1.159Mt)

Lataukset:

Antikainen, Elina

2025

Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Hyväksymispäivämäärä

2025-09-15

Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202509129219

Tiivistelmä

Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten tutkimus- ja kehityspolitiikkaa (T&K-politiikkaa) kehystetään poliittisessa keskustelussa Suomessa. Tutkimuksessa analysoidaan eduskunnan täysistuntokeskusteluja vuosilta 2022 ja 2024 keskittyen siihen, millaisia kehyksiä poliittiset päättäjät käyttävät T&K-rahoituksen perustelemiseen, mitkä kehykset hallitsevat keskustelua ja onko puolueiden välillä eroa kehysten käyttämisessä. Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä T&K-politiikan poliittisesta legitimiteetistä sekä siitä, miten eri näkökulmat muodostavat kokonaiskuvaa tutkimus- ja kehitysrahoituksen merkityksestä.

Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu T&K-politiikan taloustieteelliseen perustaan ja julkisen sektorin keinoihin tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseksi. Keskeisiä keinoja ovat T&K-verohyvitykset ja suorat T&K-tuet, yliopistotutkimuksen ja inhimillisen pääoman tukeminen sekä muodollisen yhteistyön vahvistaminen eri instituutioiden välillä. Lisäksi tarkastellaan T&K-intensiteettitavoitetta, sen rajoitteita ja suomalaisen TKI- politiikan historiallista kehityskaarta aina sodanjälkeisestä tiede- ja teknologiapolitiikasta nykypäivän TKI- politiikkaan.

Aineistona tutkielmassa käytetään kahta eduskunnan täysistuntokeskustelua. Ensimmäinen näistä keskusteluista on lähetekeskustelu hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030. Toinen täysistuntokeskustelu koskee Petteri Orpon ilmoitusta valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta. Tutkimusmenetelmänä käytetään kehysanalyysiä, jonka avulla tunnistetaan keskusteluissa esiintyvät kehykset, arvioidaan niiden yleisyyttä ja vertaillaan puolueiden välisiä eroja kehysten käyttämisessä.

Tulokset osoittavat, että keskusteluissa hyödynnettiin laajasti eri kehyksiä, joista osaaminen, innovaatiot, yritystoiminta ja talous olivat hallitsevimpia. Lisäksi globaali kilpailu, innovaatiojärjestelmä ja uhkakuvat olivat kehyksiä, jotka esiintyivät aineistossa usein. Näiden kehysten ohella esiintyi myös muutamia harvinaisempia kehyksiä, joita olivat alueellinen epätasa-arvo, toimijoiden välinen yhteistyö sekä menneisyys. Nämä vähemmän käytetyt kehykset täydensivät kuvaa T&K-politiikan merkityksestä eri näkökulmista. Kehysten hyödyntämisessä oli löydettävissä painotuseroja puolueiden välillä. Mikään kehyksistä ei kuitenkaan osoittautunut vain yhden puolueen käyttämäksi, vaan kehysten käyttö oli monipuolista. Kehysten moninaisuudella pyrittiin luomaan mielikuvaa, jossa T&K-rahoituksen kasvattaminen näyttäytyi ratkaisuna moniin eri ongelmiin, ja palveli useiden eri tavoitteiden saavuttamista.

Kokoelmat

Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [42036]